3 Hrs Late: Ballads Of Stone Cold Ed (EP)

Älkää antako nimen hämätä. Viisivuotias mänttäläisnelikko ei tällä debyyttiomakustanteellaan todellakaan liiku uneliaiden ja auringonporottamien villin lännen verantojen varjossa, vaan laukkaa höyryveturina kuin kotomaan esikuvansa Peer Günt konsanaan. Erona gynttiin on ainakin selkeästi hevahtavammin laukkaava bassoilu ja mosh-kitara. Kitaristi Villen ja basisti Veskun hoitamat vokaalit juoksevat rokisti. Eli kiteytettynä välillä hevisti laukkaavia rokkilehmipoikia taitavat Mäntän herrat olla. Mitään iloista hilipatihippaa ei tarjoilla, vaan naama irveessä paahdetaan ja aika mahtipontinen ote tuntuu hommassa olevan. Silti esimerkiksi kakkosraita Hate Me kulkee hiukan yllättäen melkoisen kevyesti, mutta valitettavasti mitään sen kummempaa ilmavuutta kepeämpi puoli ei tuo mukanaan. Kitaravinguttelu ja jyhkeät kuviot jäävät päällimmäisiksi. Lowlifen ankara alku vakuuttaa paremmin ja hiukan omakin ilme alkaa tuimistua. Heavysti jatketaan ja biisi nouseekin tinkimättömyydessään omaksi suosikiksi. En nyt kuitenkaan vielä hirveästi innostu, minusta kun on hard rockin ystävää hiukka vaikea alkaa taikomaan. Poppari kun pohjimmiltani taidan olla... Koko levyn nimihahmoksi noussut Kivenkova Eetu tuo mukanaan tuollaista läskibassolta haiskahtavaa kieputusta ja lehmänkelloa päätösraidalla. Ihan kelpo raskaampi rokkipyöritys. Tekemistä silti vielä on, jos minusta aikovat fanin leipoa. Aika peruspaahtoa.