Levyarvio

Jamiroquai: Dynamite

****-
Youtube last.fm

Arvioi levyä:

Ohjeet/Säännöt levykommentointiin:
  1. Kirjoita kyseisestä levystä/arviosta/kommenteista.
  2. Vältä mauttomuuksia, kiroilua, epäasiallisuuksia.
  3. Yritä löytää uusi näkökulma, mitä muut eivät ole vielä löytäneet.
  4. Arvio tai sen kommentointi on yhden ihmisen mielipide. Mikäli olet eri mieltä, voit kriittisestikin kommentoida sitä tai vaikka arvioida levyn uudelleen. Muista kuitenkin perustella mielipiteesi.
Mitkä kommentit tullaan poistamaan:
  1. Vain muutaman sanan sisältävät kommentit.
  2. Kommentit, joissa on mauttomuuksia, kiroilua, epäasiallisuuksia.
  3. Kommentit, jotka toistavat aikaisempia kommentteja ja eivät näin ollen tuo mitään uutta.
  4. Tekstit, jotka eivät sisällä mitään kommentointia (esim. 'ihan mielettömän hyvä, osta levy, maailman paras bändi, rakastan eusebiusta, jee!!!!' -tyyppiset tekstit poistetaan).
Muista: Tämä on mahdollisuus piileville kriitikoille astua esiin.
T√§hdet:  Muista, ett√§ keskivertolevy on **1/2 tai ***. Vain aniharva levy on ***** tai 1/2.
Arviosi:

Halutessasi voit käyttää tekstissäsi myös seuraavia HTML -merkkejä:
<b> <i> <a> <em> <br> <strong> <blockquote> <tt> <li> <ol> <ul>

Kommenttien keskiarvo: ****-

JariJ kommentoi 30.06.2005:
Pisteet: ***1/2-
Vaikka ihan kympillä ei ole levyyn vielä tullut perehdyttyä, on selvää että käsissä on tiukinta Jamiroquaita sitten Travelling Without Movingin (tai no, olihan Synkronizedilla vielä loistava "piilobiisi" Deeper Underground). Bändiä tuli kuitenkin uran alkuvaiheissa fanitettua aika rajusti ja syyt palautuvat vahvasti mieleen Dynamitea kuunnellessa. Jay Kay on loistava tulkitsija, bändi soittaa yhteen kuin unelma, ja kappaleet ovat heikoimmillaankin oman lokeronsa eliittiä.

Toki, eihän Jamiroquailla ole tällä hetkellä kilpailijoita - autenttinen funk/groove on joko kadonnut maan päältä tai sitten sitä soittavat yhtyeet ovat vajonneet johon undergroundin undergroundiin eivätkä halua sieltä edes tulla ulos. 90-luvun alun/puolenvälin happojatsi-nimetkin ovat vajonneet jonnekin unholaan - mitä esimerkiksi tapahtui loistavia sinkuloita julkaisseelle Gallianolle? Missä on Mother Earth? James Taylor Quartet on sentään Pori Jazzeilla...pitäisi varmaan mennä katsomaan.

Mutta takaisin Dynamiteen - yksittäisistä siivuista tällä hetkellä parhaalta maistuvat nimibiisi ja miksei myös Seven Days ja World That He Wants. Sinkkutsipale Feels Just Like It Should ei ole ilmiselvä hitti, mutta outoa vetoa siinäkin on.

Hitto, pitäisiköhän tuo Funk Odysseykin hoitaa hyllyyn?


dacream kommentoi 05.07.2005:
Pisteet: ****1/2
aivan loistavaa! ehdinkin jo pel√§sty√§ mihin jamiroquain elinvoima on kadonnut, a funk odyssey ei nimitt√§in ollut mik√§√§n paras levy. mutta dynamite todella on palauttanut uskoni t√§h√§n yhtyeeseen. ja enemm√§nkin:) "seven days in sunny june, we¬īre long enough to bloom..."
Artistihaku
Artisti

Jamiroquai

Levyarviot

Livearviot