All Stars: Better Alone

American Brothers

All Stars tekee ensikuulemalta häpeilemättömän kotikutoista popmusiikkia, mutta vasta tarkempi lähestyminen paljastaa Better Alone-levyn todellisen syvyyden. Tämän genren pahimmat sudenkuopat (=ylettömän hissuttelun ja nöyristelyn) bändi onnistuu välttämään mallikkaasti muutamilla todella särmikkäillä ratkaisuilla ja yllättävänkin monipuolisella biisimateriaalilla.

Traditioita kunnioittava The Happiness Of Being Alone avaa kuuden biisin mini-cd:n. Kevyintä antia edustava poppaus on strategisesti sinänsä hyvä sijoittaa heti alkuun, mutta kyllä All Starsin vahvimmat puolet löytyvät aivan muualta. Esimerkiksi kelpaa vaikkapa Sensation-biisi, joka kasvaa trippailevasta alusta hienon kertosäkeen kautta lopun yleiseen kitaramylläkkään. Upea vetäisy, kaikinpuolin. En tiedä onko kukaan vielä maininnut, mutta vokalisti Meri Ala-Kokon tulkinta kyseissä kappaleessa kuulostaa erittäin paljon Catatonian Cerys Matthewsilta. Ja se oli sitten kehu.

Toinen ykkösluokan biisi Better Alonella on nimensä mukaisen riehakas Turbonegro (fiksaatio Norjan suuntaan, kenties?). Tälläiset biisit eivät edes saa kestää yli kolmea minuuttia! Mukavan rouheaa ja hiomatonta äänimaailmaa, mutta hyvän melodian kuljettamana – katoava luonnonvara nykypäivänä, sanon minä. Vielä kun lopuksi tarjoillaan raukea Helsinki Damnation, jää levystä vallan hyvä maku suupieliin. Kyllä ne Amerikan Veljet sitten osaa.