Subspace Radio: Subspace Radio

Melko tarkkaan kolme vuotta sitten hajonneen Starfishin raunioille perustettu kotimainen Subspace Radio soittaa progressiivista englanninkielistä rockia. Tarkempi kategorisointi johtaa jonnekin progen, sekä melodisen – ja hetkittäin jopa popahtavan – rockin suuntaan. Monissa kohdin mieleen nousee Yes jostain I’ve Seen All Good Peoplen ajalta, tai Rushin Power Windows levy. Genren suurimmilta ja vanhemmilta nimiltä on siis omaksuttu vaikutteita, mutta tarkka korva saattaa napata kaikuja myös modernimmista tuulista. Tyylilajina kevyesti retrohehkinen progerock ei ole mikään turhan trendikäs valinta, mutta eipä trendien harjalla ratsastamalla yleensä saavutetakaan mitään pysyvää.

Pitkäsoiton kahdeksasta kappaleesta miltei jokainen sijoittuu kestoltaan viiden ja kuuden minuutin väliin. Ainoastaan viimeisenä kuultava, kestoltaan lähes yhdeksänminuuttinen Home erottuu selkeästi tästä linjasta. Mammuttimaisiin progeodysseioihin ei siis nyt intouduta, vaikka levyllä onkin löyhää teemallisuutta. Soitto kulkee kautta linjan ryhdikkäästi ja yhteistyökin tuntuu sujuvan kitktta. Tämä ei sinänsä ole mikään suuri yllätys, sillä yhtyeen jäsenillä on jokaisellaan takanaan pitkä ja värikäs historia musiikin moninaisilla kentillä. Ja onhan Subspace Radio ehtinyt soittaa nykyisessä kokoonpanossaan jo vuodesta 2002.

Soittopuoli on siis kohdallaan, ja samaa voi sanoa myös niin sävellyskynästä kuin sovitussilmästäkin. Kappaleissa tapahtuu jatkuvasti jotain, mutta siten että rakenteet ja teemat eivät pääse hajaantumaan liiaksi. Näin punainen lanka säilyykin miltei jatkuvasti yhtyeen käsissä. Parissa kohdin olisi tosin voinut mielestäni tiivistää hieman, mutta näissäkin tapauksissa kyse on lähinnä pienestä hienosäädöstä.

Subspace Radio on debyytillään hämmästyttävän valmiin kuuloinen yhtye, jonka visio omasta tiestä on enemmän kuin selkeä. Bändi on käyttänyt runsaasti aikaa sekä energiaa levyn hiomiseen, mikä kuuluu korkealaatuisessa lopputuloksessa ainoastaan positiivisena tekijänä. Subspacen Radion esikoinen on hieno ja tasokas kokonaisuus, ja kyseessähän on vasta debyytti.

Kommenttien keskiarvo:

walrus kommentoi 09.08.2005:

Pisteet:

Tämä herättää ristiriitaisia fiilareita... Bändi on jonkinlainen Queenin (paikoittain mainiota stemmalaulua), Rainbow'n, Europen, Yesin ja ehkä vielä King Crimsoninkin ristisiitos, moderneilla mausteilla toki. Jotenkin tämä vie osittain taaksepäin 80-luvulle. Kaikki on kohdallaan, ehkä laulumelodiat ovat hieman yllätyksettömiä ja englannin ääntämyksessä on pientä viilaamista. Keskivertokaman yläpuolella mutta... äh, joku hiukan mättää, vaikea sanoa mikä.

walrus kommentoi 10.08.2005:

Pisteet:

Huomasin mikä mättää: Kingston Wall on turhan vahvasti läsnä. Tässä on haettu samanlaista suvereeniutta ja osin onnistuttukin siinä, mutta juuri KW:n vuoksi ainakin minulle tuli "täähän on kuultu ennenkin" fiilis.