Unfold: Aeon-Aony

Codebreaker

Sveitsiläisen Unfoldin Aeon-Aony äänitettiin alkujaan jo vuonna 2003, mutta vasta tämän uudelleenjulkaisun myötä myös Sveitsin ulkopuolella asuvat noisen/coren ystävät saattavat tutustua bändin idearikkaaseen ja monivivahteiseen maailmaan.

Tyylillisesti Unfold liikkuu hetkittäin hyvinkin lähellä ruotsalaista Cult Of Lunaa, eikä tuo oikeastaan mikään ihmekään ole – onhan kyseisen orkesterin Magnus Lindberg ollut mukana äänitysprosessissa. Myös sellaiset nimet kuin Breach ja Neurosis on hyvä mainita sijoitettaessa yhtyettä alati kasvavalle ja monimutkaistuvalle musiikkikartalle. Levyn kymmenen raitaa ovat, pariminuuttista Enter Sinus pianofiilistelyä lukuunottamatta, melko mittavia sukelluksia progressiivishenkisen noisen syvyyksiin. Aeon-Aonyn kokonaismitta nouseekin lopulta hieman yli tunnin mittaiseksi, mikä saattaa kuulostaa pitkältä ajalta. Onneksi minkääntyyppistä puutumista ei juurikaan ilmaannu matkan varrella. Levy muodostaakin ehyen ja johdonmukaisen kokonaisuuden, jossa rakenteet ja jännitteet pysyvät yllä alusta aina loppuun asti. Vain parissa kohdin olisi toivonut pientä tiivistämistä tai koukeroisen kerronnan hetkellistä yksinkertaistamista.

Kitarat nostavat betonisesta tantereesta pilvenpiirtäjän korkuisia rakennelmia, joita maaninen huutolaulu vuorostaan kuvioi ja muuntelee. Maailmaa ei kuitenkaan lopeteta joka sekunti, vaan myös seesteisimmille kohdille annetaan tilaa aina tarpeen tullen. Raivotautiset kitaravallit ja elileptiset rytmitykset saattavatkin vaihtua varoittamatta hiljaiseen pianoon tai vaimeisiin tunnelmiin – sekä päinvastoin. Kappaleista erityisesti Baron Rouge, We Remember The King sekä Phantom Structures onnistuvat tässä ääripäiden ennakkoluulottomassa ja hedelmällisessä yhdistelyssä.

Unfold ei ponnista vielä ensimmäisellä yrityksellään noise/post-hardcoren kärkikaartiin, mutta Aeon-Aony käy vahvasta näytöstä seuraavia albumeita odotellessa. Ideoita tuntuu riittävän yllin kyllin, ja mikä parasta – yhtye näyttää oivaltaneen sen, että kaikkea ei tarvitse aina välttämättä heittää kerralla peliin.