Iron Maiden: Rock In Rio

EMI

Voi pojat, aluksi tunnustus: muinoin 8-vuotiaana olisin ollut onnesta ymmyrkäisenä pelkästään siitä, jos olisin saanut edes hypistellä käsissäni tätä upealla hologrammikannella varustettua tuplaliveä – sen sijaan olin iloinen jo nauhoitetusta Powerslave-kasetista, jolla 14-minuuttinen Rime of the Ancient Mariner vielä jäi pahasti kesken, ja naapurin isolta pojalta saadusta julisteesta, joka ei hänen seinälleen kelvannut. No, ovathan ajat muutenkin muuttuneet ja on vaikea kuvitella enää kovinkaan suurta joukkoa nykynuoria haltioitumassa tällaisen yleissivistävän materiaalin äärellä, pelailevat sen asemesta ties mitä pleikkaria ja jos ylipäätään kuuntelevat musiikkia, kuuntelevat jotakin nu-metalia, haaveilevat ehkä jo makoilevansa Christina Aguileran kainalossa.

Edellinen kertoo varmasti paljon ahdaskatseisen stereotyyppisestä ja kyynisestä asennoitumisestani nykynuorisoon, mutta ennen kaikkea se kertoo pitkäaikaisesta suhteestani Iron Maideniin, jonka yhteydessä en edes yritä olla objektiivinen. Olivat Maidenin sanoitukset tai ylipäätään koko imago kuinka hupsuja ja puberteettisia hyvänsä, minä rakastan tätä yhtyettä. Iron Maidenissa on sellaista suoraselkäisyyttä ja epätrendikästä (hyvässä ja pahassa) vanhoihin arvoihin nojaavaa jästipäisyyttä, mikä vetoaa minuun. Todellista eskapismia! Vaikka kyseessä on bändin ties kuinka mones live voi ilkeämieliset puheet rahastamisesta jättää omaan arvoonsa, niin antaumuksellisesti ja vapautuneesti rutiinin edukseen kääntänyt yhtye soittaa. Levystä tulee hyvälle ja toiveikkaalle tuulelle vallankin kun voi muistella biisilistaltaan identtistä saman "comeback"- kiertueen keikkaa Ruisrockissa vuonna 2000. Nimen mukaisesti Rio de Janeirossa nauhoitettu keikka hehkuu yhteisyyden juhlaa ja tunnelma suorastaan vyöryy huoneeseen kun 250000 (!) brasilialaista hoilaa taustalla.

Rock in Rio jää jonkin verran jälkeen Maidenin omasta legendaarisesta (minkä inflaation tämä sana onkaan kokenut) Live After Deathista, mutta on selkeästi bändin muita keikkataltiointeja mallikkaampi. Kuulun koulukuntaan, jonka mukaan Thin Lizzyn Live & Dangerous on mainio mittapuu hyvälle livelle ja Maiden suorituu Lizzy-asteikollakin hyvin, vaikka en mikään livelevyjen suurystävä olekaan. Soundit ovat paikoittain liiankin jykevät ja jättävät hienovaraisimmat kuviot taka-alalle eikä Bruce Dickinsonin ääni tavoita enää samoja nyansseja ts. palosireenin taajuuksia kuin ennen, mutta kyllä silti tulee melkein kyynel silmäkulmaan kun bändin uusin anthem Brave New World helähtää ilmoille. Musiikki on kautta linjan kompromissittomasti tietenkin sitä itseään, ylvästä ja melodista vanhakantaista heviä, josta vanhat tutut nauttivat ja jonka on vaikea kuvitella houkuttelevan kauheasti uusia kuulijoita. Mutta ainahan voi toivoa.

Kommenttien keskiarvo:

saku kommentoi 26.04.2002:

Pisteet:

Juuh,tätä livelevyä ei ole korjailtu studiossa niinkuin sitä legendaarista live after death-levyä. Tämä on täysin live ja maiden on huippuvireessä, totta kai. Yleisön meteli on valtava ja lähes täydellinen biisisettikin.

Nimetön kommentoi 03.06.2004:

Pisteet:

Aivan mahtava levy mutta 80-luvun kitara soolot jäävät hiukan erlaisiksi kuin alkuperäiset mutta se ei biisejä haittaa. Brave New World ja Blood Brothers ovat uusimman tuotannon ykköset mutta Clansmania ja legendaarista Fear Of The Darkia kuuntelee aina sekä parasta 80 luvun hiteistä tällä levyllä ovat: Hallowed be thy Name,The Evil that men do ,Run to the hills ja The Trooper. Ne osoittavat mitä Iron Maiden livenä on !
T: Iron Maiden fani Lauri Lindbohm 10v

Nimetön kommentoi 01.07.2004:

Pisteet:

Ostin levyn viimeisillä rahoillani, mutta täytyy sanoa: kyllä kannatti! Brawe New World on aivan mahtava, niinkuin myös Blood Brothers, Fear Of The Dark, The Trooper, The Wicker Man, Sign Of The Cross ja Ghost Of The Navigator. Muutkin ovat kyllä hyviä, mutta ei ehkä niin hyviä kuin nuo.

T:Oskari 12v.

Nimetön kommentoi 10.08.2004:

Pisteet:

Tämä ei tavoita mitään maiden albumia.Ehdotomasti huonoin albumi maiden tuotannossa.Mutta KOHTALAINEN,ja voittaa itse albumin iron maiden

Nimetön kommentoi 11.08.2004:

Pisteet:

No ROCK IN RIO ohittaa ainakin LIVE AT DONNIGTONIN ja nin pitääkin,ei IRON MAIDEN ole mitään parasta LIVELLÄ,mutta ROCK IN RIO on ihan järkevä,mutta esimerkiksi THE WICKER MAN on puolet huonompi kuin BRAVE NEW WORLDilla.THE CLANSMAN täyttää BRUCE DICKINSONIN laulamana varmasti oman paikkansa,ja BLAZE BAYLEYn laulamat kaksi kappaletta saavat varmasti hyvän maineen,niin pitääkin,80 luvun maineen-niittäjä BRUCE DICKINSON ,lyö viidestä kappaleesta ,joita hän ei ole laulanut albumeille,sellaisen vedon että häkertyy,ja onhan 3 kitaraa paikallaan,maidenin sanoisin jopa paras LIVE-ALBUMI.No LIVE AFTER DEADista en tiedä,molemmat ovat aika hyviä,arvioinnista,BLAZEN huonon ajan hitit THE CLANSMAN,LIVE-versio pesee VIRTUAL X-I-homman kepoisaan,ja samoin SING OF THE CROSSin.PAUL DI,ANNON hititkin ovat parempia,WRATHCHILD varsinkin,joten hyvä IRON MAIDEN kappale ei ole yhtä hyvä kuin albumilla ,ja odotan että se pestään jo seuraavalla LIVE-albumilla,mutta ROCK IN RIO on ehdotomasti kutonen siis kohtalainen.vs THE EDDIE.

Nimetön kommentoi 02.09.2004:

Pisteet:

Liian Hyvä!! Kuuntelua ei malta lopettaa... vaikka täytyis. Yhdellä automatkalla kuuntelin levyn kolme kertaa vaikka mukan olisi ollut läjäpäin muita levyjä.Liian hyvä! Tähän jää varmaan helpommin koukkuun kuin tupakkan, mutta on sitä hieman vaikea sanoa kun en ole polttanut...

Nimetön kommentoi 02.09.2004:

Pisteet:

Rock In Rio on todella hyvä keikka mutta sielä soi liian vähän maidenin legendaarisia biisejä. Sign of the cross on ainakin ihan turha biisi. Rock In Rio on hyvä mutta ei se yllä lähellekkään samalle tasolle ku Live After Death.

Nimetön kommentoi 27.11.2004:

Pisteet:

Aivan ykkönen.Todella hyvä levy.The wicker man on aivan loistava ja niin on wrathchild,sing of the gross,the clansman ja hallowed be thy name.Mutta täytyy myös sanoa että tälle levylle on tungettu pari turhaa biisiäkin esim:ghost of navigator ja dream of mirrors.Tämä ei
yllä läheskään iron maidenin legendaarisen live after deathin tasolle.Muuten ihan hyvä parempi kuin live at donnington.

MikaR kommentoi 12.01.2005:

Pisteet:

Jos Maidenin livejä lähdetään rankkaamaan paremmuusjärjestykseen on Live After Death ehdottomasti ykkönen. Ainoa joka pääsee lähellekään sitä on jo klassiseksi kiekoksi muuttunut Maiden Japan. Rock In Rio lienee täten kolmostilalla omissa listoissani. Ehdottomasti hyvä levy, mutta yhtyeen historiasta löytyy pari loistavampaakin julkaisua.

maidenrulez kommentoi 21.05.2005:

Pisteet:

tämä maidenin rock in rio on ihan super hyvä muna eka levy minkä mä ostin paras kappale on mielestäni : 1, cdltä wicker man en mä kuiteskaa jaksa mitää pidempii juttui kirjottaa mut toi on ihan super paras levy xD

PhantomOfTheOpera kommentoi 05.06.2005:

Pisteet:

Arvostelussa olisi voinut arvostella levyn kokonaisuuden lisäksi myös biisejä. Rock in Rio yltää mielestäni samalle tasolle kuin Live after Death. Live after Deathin biisilista on parempi kuin Rock in Rio ja Rock in Rio sisältää liikaa turhia biisejä kuten Sign of the Cross ja Sanctuary mutta Rioa kuunnellessa 250 000 brasilialaisen hoilaus nostaa tunnelman kattoon varsinkin Fear of the Darkilla. Maidenin 80-luvun biisit The Trooper, The Evil that Men do, The Number of the Beast, Hallowed be thy name ja Run to the Hills kuulostavat mahtavilta livenä vaikkakin esim.Hallowed be thy name soolo on selvästi erilainen kuin muilla levyillä. 2 Minutes to Midnight taas on Powerslaven ja Live after Deathin versioihin verrattuna ehkä hieman liian "tumma" mutta käy se näinkin.

dickinson92 kommentoi 17.09.2007:

Pisteet:

Rock in Rio levy/dvd on loistava! Siinä on Iron Maidenia parhaimmillaan niin sanottuna "uudella kaudella" kun Dickinson palasi Maideniin! (jes!) Kappale lista on mitä mainioin, vanhoja hyviä klassikoita ja helmiä, mutta myös uusia loistavia kappaleita. Tämä levy oli ensimmäinen Iron Maidenin levy, jonka sain ja siitä asti olen pitänyt Maidenista enemmän kuin mistään muusta :P. Itse pidän eniten Wicker Manista tällä levyllä, ja intro lisää vielä kyseisen kappaleen loistavuutta. Joitakin pieniä puutteita levyllä on, mutta kokonaisuudessaan tämä levy toimii paremmin kuin mikään muu Maidenin live levy. Live After Death oli kanssa todella hyvä levy, (joka löytyy sekin levy hyllystäni), mutta ei silti minusta yllä Rock in Rion tasolle. Toivottavasti saamme yhtä hyvää jatkossakin! Up The Irons! If it's too loud, you are too old! Iron Maiden gonna get you!