Monsp

Turkulaisen Ritarikunnan kolmos-pitkäsoitto Kroonisesti akuutti on julkaisuajankohtaansa nähden mukavasti kesäisen letkeä teos. Mikäs sitä on herrojen pohdintoja maistellessa, kun aurinko paahtaa taivaalta, linnut laulaa ja puutarha viheriöi... Chyden ja HP:n mikkisanailu on tuollaista kiireetöntä perusblaastia, mutta kun Jesse J.:n, Oddjobin ja Varissuon täydentämän viisikon äänimaailmakin on kevyen dubahtava, jopa eteerisesti eteenpäin laahautuva, niin mikäs siinä? Kokonaisuus pukeutuu hyvin yhtenäisesti, ihan ilman kaikenmaailman stailistejakin...

Aiemmin sinkkuna julkaistu Ei enempää, ei vähempää ei vieläkään tipu, mutta jo seuraava raita Stressii toimi huilutaustoineen paremmin. Ehkä hivenen reippaampi rytmi nostaa ainakin meikäläiselle tunnelmaa. Pietarin vahvistama baarirallatus Viikonlopputurnajaiset – samaa rataa pistää nykivällä taustallaan niskaa liikkeeseen, vaikka tarina onkin melko blaablaablaa suomibaarihöpötystä. Suhisevan pyörteilevä Näin sut nilkki, rykäyksittäin räppäävä Mukamasmaailma sekä Jodarokin vahvistama vaaniva Väkisinki flippaa balalaikka-sämplellään vievät musamatkaa eteenpäin kohtuu hyvissä fiiliksissä. Levyn hilpein raita on kuitenkin Chyden yksinpuhelu Addikti riisutuilla taustoilla – tervetuloa anonyymeihin levykeräilijöihin. Ilman levyfiksaatiota voisi olla jopa luottokortti... Varmaan jokaisen musiikista kiinnostuneen ihmisen lähipiiristä löytyy yksi tai useampi Chyden kohtalotovereita. Jutun AA:ta lainaava kertomistapa jaksaa naurattaa vielä kuudennellakin kuulemiskerralla...

Marssitahdilla etenevä Jäähyväiset lämmittelee dub-letkeily Versiota, josta Jesse J:n remix Mitä kuuluu jatkaa aika lailla samoissa maailmoissa. Kantaa-ottava Tauko nousee levyn parhaimmistoon kiivana huutona ainaista ravaamista ja markkinavetoisuutta vastaan. Nimibiisi jää hiukan puolimelankoliseksi tilitys-sanaleikiksi, Ei oo iisii (Kilari remix) laiskottelee itsekriittisesti ja päätösraita Mata Isure luennoi samuraista ja muusta japanilaisesta kulttuurista hilpeästi... Kuten saatteessakin on rohkeasti mainittu, hitit tehdään muualla. Totta, silti Kroonisesti akuutti on ihan kelpo hiphop-albumi, josta löytyy monia hyviä hetkiä. Niillä todellisilla hiteillä se saattaisikin olla jopa erinomainen...