Julkaistu: 31.05.2005
Arvostelija: Marko Ylitalo
Parlophone / EMI
Athlete on keksinyt pomminvarman kopiointisuojauksen, enkä tarkoita COPY CONTROLLED -leimaa levyn kannessa. Athlete on julkaissut niin yhdentekevän ja mitäänsanomattoman levyn, ettei sitä kukaan halua kopioida. Neljän miehen Athlete on toisella levyllään vaarassa pudota niiden bändien joukkoon, joiden olemassaolon muistaa vasta sitten, kun orkestereiden levyihin törmää tavaratalojen musiikkiosastojen alelaareja löytöjen toivossa kahlatessaan. Niillä bändeillä oli yksi semisuuri hitti, joka hetken aikaa täytti radioaallot ja musiikkivideokanat.
Levyltä löytyy yksi hittipotentiaalinen biisi, Wires, joka on älytty lohkaista single- ja video-biisiksi. Kappaleessa on dynamiikkaa ja tarttuva melodia, ja sen tunnistaa oitis Athleten biisiksi, jos on kuullut sen muutamaan kertaan – kaikki yhden hitin ihmeen ominaisuudet. Sen lisäksi levyltä löytyy monta käyttökelpoista kymmenen sekunnin pituista pätkää auto- ja tennarimainoksiin. Akustiselektronista äänimattoa. Taustamusaa, joka ei kelpaa edes trendikahviloihin. Debyytti myi neljännesmiljoonaa lättyä, joten eiköhän tällekin ostajia löydy. Kolmannella yrittämällä asia voi olla jo toisin, jos taso ei nouse.
Elektromaustettua indiekitararockia soittava nelikko Etelä-Lontoosta.
Kotisivut: www.athlete.mu
(Päivitetty 31.05.2005)