Asa: Leijonaa metsästän

Fried

Asa vaihtoi paluunsa myötä nimensä Avaimesta. Miehen kantaaottava riimittely on ehkä hivenen rauhoittunut Punaisen Tiilen kärjikkäimmistä lausunnoista, silti edelleen herra on omassa sarjassaan hyvässä vauhdissa. Redraman ja Davon kanssa keikkailemalla tuntumaa yllä pitänyt Asa on yhteistyössä tuottaja Jukka Immosen kanssa luonut ihan kelpo levyn, joka julkaistaan yhteistyössä Fried Recordsin kanssa.

Mollivoittoisilla torvilla starttaava Wrokkaa toimii hyvänä tervetuliaistoivotuksena haastavaan rytmipakettiin. Miltei ahdistavasti junnaava Kunniasana kaipaa aikaa, jolloin mies oli sanansa mittainen. Oikeudenmukaisuutta ei Asan mukaan nykypäivänä juurikaan pyhitetä. Mikko Pettisen unelmoivalla trumpetilla kuorrutettu Suotakoon herroille varoitus tarkastelee nykykansalaisen alistettua suhdetta herroihin menevän rytminykivällä juoksutuksella. Mäk avaimessa Asa pohdiskelee minun korvaani tietä Avaimesta Asaan punaisine tiilineen, levyn toinen sinkkujulkaisu Hidastaa jatkaa samaa duunarin ja herrojen aseman erojen tarkastelua. Pianolla hölkkäävä biisi vakuuttaa ensimmäistä kertaa levyllä tarttuvalla kerrolla, joten sinkuksi valinta on luonnollista. Trumpetti-väliosa on mainio, samoin Anssi Kelan bluesisti soiva huuliharppu.

Raskaalla kitarasäröllä nykivä Vallankäytön välineet kritisoi median keskittymistä rahavallan käsiin. Ehkäpä tässä olisi sitten se seuraava sinkku? Tarttuva meininki on myös reggae-rytmisellä lähiöelämä-tarkastelulla Mitiih. Rokkaava 4 ja puol jatkaa samoissa maailmoissa, Stop röhmyille alleviivaa näkökulman spreijareista ja wraittereista tukkoisella rytmittelyllä. Kevytlevitettä ja reiluu kauppaa kertoo vielä yhden urbaanin kasvutarinan kohtuu melankolisissa tunnelmissa Lightmanin kaihoisalla melodicalla kuorrutettuna. Vielä Hidastaa –raidan harppuilua makeampaa on Kelan soittelu Teollisuusalueen lapset -unelmoinnilla. Biisi voisi yhtä hyvin löytyä myös herran omilta tuotoksilta, kaunis kaihoisa pyhitys lapsuusmuistoille. Levyn kaunein melodia. Päätösraidaksi jätetty nimiraita on mainio. Rytmikkäästi tuuttaileva viidakko-rumba lainaa klassista laululeikkiä komeasti, mutta ränttätänttä-kuorohuuto, menevä sanailu ja rytmi tekevät kokonaisuudesta ehkä yhden parhaista suomenkielisistä räppirykäyksistä. Vaikka biisi ei ihan perinteisin kertosäe-painotteinen huudatus olekaan, ja ehkäpä juuri siksi...

Kokonaisuutena levy on tervetullut piristysruiske, joka monipuolistaa mukavasti hiphopin kenttää. Trumpetin ja huuliharpun kaltaisia elementtejä on hyödynnetty mainiosti, eihän sen hiphopin tarvitse aina kulkea niin kaukana popin maailmoista. Asan näkemykset ja sanailu ei sinänsä ole mitenkään sen erikoisempaa kuin muillakaan, mutta yhteiskunnallisten epäkohtien tarkastelu yhdistettynä menevyyteen ja mainittuihin puhallinelementteihin tekee Leijonaa metsästän –levystä tuoreen ja innostavan. Verrattuna vaikka Steen1:seen Asa haastaa ilman sen suurempaa vihaa ja leimua, vaikka lähiöromantiikka kukkii molemmilla yhtä lailla. Ei levy ehkä ihan täyden kympin suoritus ole, mutta todella hyvää matskua riittää ainakin viidelle-kuudelle raidalle. Loppu jää sinne hyvän keskitason tasalle...

Kommenttien keskiarvo:

Qsine kommentoi 14.10.2011:

Pisteet:

Näkisin tämän levyn virstanpylväänä näin maallikkonäkökulmasta. Upeat biitit sinänsä vievät mukanaa, mutta tätä levyä on hyvä soittaa myös huoneessa, jossa kiistellään aiheesta "Onko suomalaisen musalyriikan tulevaisuus hiphopissa vai ei?" Verbaliikka on hallussa. Asat ovat ne vexisalmet ja junnuvainiot 2010-luvun Suomessa, missä metallisteille riittää englanniksi ulvottu fantasiamaailma, ja sekä iskelmä että ovat jämähtäneet pysyvästi yön (tai Yön) tähtivöihinsä. Deal with it.

Qsine kommentoi 14.10.2011:

Pisteet:

Sekä iskelmä että pop, siis.

JariJ kommentoi 15.10.2011:

Pisteet:

Hyvä pointti, Qsine. Itsekin tuli hommattua tää levy vasta viime kesänä ja aika paljon on tullu kuunneltua. Asan tai Jätkäjätkien lokeroiminen ahtaaseen hiphop-lokeroon ei tee kenellekään oikeutta, toivottavasti porukka löytää myös nämä vanhemmat Asat nyt kun uudemmat on saavuttanut jo jonkin verran suosiota.

P.S. yritin muuten taannoin myös kuunnelle miehen Avain-nimellä julkaista debyyttiä, mutta ei toiminut sitten millään. Haiskahti liikaa tusina-Fintelligensille ja muille aikalaisilleen.

JariJ kommentoi 15.10.2011:

Pisteet:

P.S.2. Kannattaa tsekata Foetida-levyltä löytyvä Harjalan essolla, ehkä parasta Asaa.