Shadowplay: Morgue – Complete Recordings

Stupido

Kun termejä ”karismaattinen” ja ”legendaarinen” aletaan soveltaa kolme pitkäsoittoa julkaisseeseen yhtyeeseen, ollaan yleensä pahasti hakoteillä. Helsinkiläinen Shadowplay on kuitenkin bändi, johon nämä määreet voidaan tietyssä mielessä liittää. Karrikoidusti voi jopa sanoa, että Shadowplay on pitkällä aikavälillä tarkasteltuna ainoa suomalainen indienimi, jonka vaikutus on levinnyt oman pienen kaveripiirin, tai uskaltaisiko sanoa, ”skenen”, ulkopuolelle. Laadukkaiden levytysten ohessa suurin syy tähän on varmasti ollut se, ettei Shadowplay ole ikinä ollut tyylillisesti sidottuna mihinkään tiettyyn aikakauteen tai klikkiytymään – bändiä ei ole mukisematta voinut luokitella gootteihin, postrokkareihin ja brittipoppareihin – vaan se on ollut kaikkea niiden väliltä. Yhtyeen sielu, ja samalla ehdoton valtti, on ollut laulaja Brandi Ifgray. Brandin oikeasti dekadentti olemus ja eläytyminen musiikkinsa esittämiseen on aina ollut näillä leveysasteilla harvinaista nähtävää. Jos kaipaat todisteita, kuuntele ajatuksella tämä Shadowplayn koko levytetystä tuotannosta koostettu Morgue – Complete Recording-kokoelma.

Kronologisessa järjestyksessä kulkevat kokoelmat ovat ehdottomia suosikkejani. Sellainen on onneksi myös Morgue. Kokoelman alkupuolella Shadowplay esittäytyy – kliseistä luonnehdintaa uhmaten – nuorena ja nälkäisenä bändinä. Sen luomassa musiikissa kuuluu kaikuja aina Velvet Undergroundista ja Joy Divisionista lähtien, mutta hyvinkin henkilökohtaisella otteella käsiteltynä. Itseäni miellyttää erityisen paljon Shadowplayn ensimmäisen single, alun perin omakustaneena ilmestynyt, Night Porter.

Bändin kakkospitkäsoitto, vuonna 1993 julkaistu Eggs & Pop, toi ilmoille selkeästi uusia tuulia. Parhaiten tämä tiivistyy funkyn peukkubasson johdattelemassa Crawl-biisissä, joka osoittaa, että Shadowplayn skaala on huomattavasti yleisesti luultua laajempi. Hande Virkin kekseliästä nelikielityöskentelyä on aina ilo seurata. Uusinta studiomateriaalia Morguelta löytyy vuodelta 1997, jolloin Shadowplay’n toistaiseksi viimeinen pitkäsoitto, Iggy & The Stoogesille kunniaa tekevä Raw Powder, ilmestyi. Vaikka levyltä puuttuukin aiempaa tuotantoa leimannut särmikkyys, on se kappaleidensa puolesta totutun laadukasta tavaraa.

Morgue-kokoelman lohduttomasta nimestä huolimatta puheet Shadowplayn lopullisesta hautaamisesta ovat vahvasti ennenaikaisia. Kuten levyn kansivihkosessakin annetaan ymmärtää, uutta materiaalia on todennäköisesti vielä tulossa – ajankohta vain on täysin hämärän peitossa.