Julkaistu: 25.04.2005
Arvostelija: Jari Jokirinne
Rock Frequency
Spihan asema Helsingin klubeilla saattaa olla vakaa, mutta muualla maassa bändin ilosanoman piiriin on vain harva päässyt. Vaikka näyttäville rock-bändeille on olemassa ikuinen tilaus, en usko että Spiritual Hallucination tulee asiaa miksikään muuttamaan. Todelliseen läpimurtoon vaadittaisiin musiikillinen potku päähän, ja siihen Spihan uutuuslevy ei muutamista hyvistäkään hetkistä huolimatta pysty.
Spihan silmiin pistävä poseerausrokki olisi helppo kohde kritiikille, jos bändillä ei olisi selvää lahjakkuutta myös biisinkirjoituspuolella. Esimerkiksi single Planet Horse on todella maukasta retrorokkia, jota ei ole rakennettu pelkän rymistelyosaston varaan, vaan mukaan on tuotu tasapainottavia akustisia, ja jopa etäisesti itämäisiä sävyjä. Näitä vahvasti yrttitupakilta haiskahtavia häröilyjä Spiha voisi harrastaa enemmänkin, sillä nimestään huolimatta Spiritual Hallucination luottaa pääosin 70-lukuisen perusvarmaan, mutta hivenen tylsään riffirokkiin. Toki tämänkin osaston Spiha hoitaa juuri niin tyylikkäästi kuin tiukasti yhteen hitsautunut bändi vain osaa.
Jos Spihan uutuus sisältäisi enemmän Planet Horsen kaltaisia ässänykäisyjä, olisivat levyä hehkuttaneet arviot (mm. Soundissa täydet viisi tähteä) helpompi sulattaa – nyt ne lähinnä herättävät ihmetystä.
Spiha keittää kokoon stoner rockista, 70-luvun progehtavasta soundimaailmaista ja tuoreemmista grunge-sävyistä koostuvan vimmaisen rock-keitoksen.
Kotisivut: www.spiha.net
(Päivitetty 08.04.2005)
Kommenttien keskiarvo:
miten monipuolista ja kaunista rock'kin voi olla.Spihan musiikkï
on harvinaista herkkua Suomessa.
CD:tä enemmän kuin kerran huomaa miten monipuolista tarjonta on.
Eri soittimet kertovat omaa tarinaansa ja Henry Lee Rock tulkitsee
kappaleet hyvällä kielitaidolla ja hyvällä äänellään.
CD:hen mahtuu erilaisia biisejä niin että ei pääse missään vaiheessa pitkästymään. Nautittava kokonaisuus. Suosittelen.