Kometa: Like A Light Bulb

BV2

Nyt se viimein on täällä! Tätä on odotettu pitkään ja hartaasti, viimeistään Suen demokisasta palkinnoksi julkaistun loistavan Gravy -eepeen jälkeen Kometan debyytti on vain odottanut tulemistaan. Raskassoutuista kitarajyrää mielikuvituksellisiin taustakilkutuksiin, omapäisiin tahdinvaihtoihin, kepeisiin ja svengaaviin jazz-väliosiin, menevään melodiaan ja pilventuoksuiseen laiskaan psykedeliaan yhdistelevä trio aloittaa jyräävällä In A Limolla, joka paljastaa vasta yhtyeen raskaamman puolen. Nopea hölkkäkiihdyttely ei vielä vakuuta kympillä, mutta sen jälkeen soiva kilkutuksen ja jyrän sulava ristisiitos I Got Hit By A Train pistää höristämään korvia. Vastaavanlaista meuhkaa ei kovin monesti yhtä tyylikkäänä biisinä kuule. Pientä sovituksellista viilausta kokeneista Gravy-hiteistä Mexico ei ole vuosien saatossa menettänyt hitustakaan iskustaan. Laulaja-kitaristi Olavi Vänttisen puolivaikertavan maaninen laulusuoritus, hypnoottisesti paukuttava tahti ja mukanaan vievä kerto pitävät biisiä myös tällä levyllä avainpelaajan paikalla.

Raivokkaasti runttaava ja hypnoottisesti marssiva Tracks pitää hyvin noussutta fiilistä korkealla. Beach Boys -hengessä jollotteleva väliosa tuo mukavaa kontrastia traagiseen junnaukseen, samoin vokaalien monipuolinen särmä ujeltamisesta elektroniseen futurismiin toimii. Roll It With Your Own Hands on edelleen oma ykkössuosikkini tyylikkäine laiskotteluineen ja Olavin mainiolla trumpetilla. Rajut överit vetänyt meksikolaissoittoryhmä jamittelee aamujatkoilla viimeisenkin asiakkaan sammuttua sombreronsa alle... Eye An Aberonan kiihkeä paahto pistää taas usvaa putkeen, nimibiisin unelias hissuttelu lyö heti perään liinat kiinni. Olisiko siestan paikka? How To Wear Thingsin kuiskaava laulu vaanii, Boomhauermaisen välipohdinnan jälkeen kolmikko kiihdyttelee kerroksittain päätyen miltei raivokkaaseen höyryjunaan... ja sieltä takaisin Cosmo Jones Beat Machinen henkiselle terassille ja takaisin junaan. Tunnelmanvaihtelut ovat selkeästi yksi Kometan tärkeimmistä aseista.

Vinosti svengaava Flexibilly on nimensä mukaisesti billyyn päin kallellaan, muttei hylkää raivoakaan. Paris pitää edelleen paikkansa raivopaahtojen ykköskentässä, vaikka vahvoja haastajia onkin tarjolla entistä enemmän. Maaniset orgaanit vievät biisin keskiosaa mainiosti. Miltei Black Sabbathmaisen jylhän jyrän ja leikittelevien, melankolisten väliosien yhdistelmä ihastuttaa Since I Was Bornilla. Päätösraita Now You Got It All Wrong puolestaan nykii ja pyörittelee päätään niin mainiosti, että levyn päättymisestä hyviin fiiliksiin ei ole epäilyksen häivää. Vaikka ihan täyteen kymppiin ei minun korvissani vielä mennäkään, on Like A Light Bulb voimavirtaisessa monipuolisuudessaan ilman muuta yksi vuoden 2005 kotimaisista levyistä.

Kommenttien keskiarvo:

Nimetön kommentoi 01.04.2005:

Pisteet:

kyllä tämä on kova lätyskä, ei siitä pääse mihinkään. Omia suosikkeja levyltä on train, how to wear things, flexbilly sekä tacks. Minun mielestä EP:n biiseistä on hieman munattomat versiot tehty levylle, etenkin mexicosta puuttuu kokonaan se räime mitä aiemmassa versiossa oli saatu tallennettua. Tosin onhan biisistä tarkoituksella tehty joka 'kierto' kasvava versio, mutta ei vaan vakuuta samalla tavalla kuin alkup. versio.
Kova kotimainen julkaisu, mutta odottakaahan SERGIOn debyyttiä SWORDS! Siinä on sitä jotakin, desibelillekin omansa jo lähetetty :)
t janne

walrus kommentoi 05.12.2005:

Pisteet:

Tulee vähän jälkijunassa, mutta kun hankin levyn vasta viikko sitten. Onhan tämä huikeaa menoa, mutta hiukan liikaa on Suuri Tuottaja karsinut sitä hulluutta ja draivia, mikä Gravy-EP:ssä puri kovaa. Mexico ja Paris ovat menettäneet eniten särmää, mutta onneksi ne olivat alunperin, siis Gravylla, aivan loistavia vetoja, nyt ne ovat vain helvetin hyviä. Levy on vuoden 2005 kolmen kovimman kotimaisen joukossa ilman muuta.