Nyt ei ole kyseessä samanniminen humppatrio vaan kunnon rokki-orkesteri. Lohjalaiskuusikko soittaa menevää stonerriffirockia jyräten ja retrosti kumartaen 70-luvun rokki- ja hevibändien suuntaan. Kotimaan lähisukulaiseksi herrat itsekin ylistäen mainitsevat Xysman ja aika lähellähän sitä tunnutaan kulkevan. Koskettimet tuovat kitarajyrään mukavaa lisämaustetta. Neljän biisin eepee koostuu niinkin pitkältä aikaväliltä kuin 1996-2003 laadituista ralleista ja levyn äänitys tapahtui jo miltei vuosi takaperin. Mutta hätäkös tässä, kun ihan hyvällä potkulla kuljetaan?

Bushes -avausraidasta alkaen jyrägroove tuntuu olevan se kantava teema. Hot Mutha vokalisointi on tuollaista hiukan pidätellyn kuuloista meuhkaamista, kohtuu jylhää ja musiikkia palvelevaa. Ei kuitenkaan kovinkaan innostavaa tai persoonallista. Musisointi kyllä potkii kohtuu hyvin ja niska liikkuu. Luulisin että jo ihan musiikkityylin takia Feelings toiminee livenä paremmin. Kotikuuntelussa Hurting Good toimii edellistä paremmin puolivaanivalla rakenteellaan ja hiipivän tunnelman ja kunnon grooven yhdistelmällä. Myös rauhallisempi Cruisin’ In A Ghost Town uneliaine koskettimineen ja kitaravinkuineen miellyttää. Ruoskivampi Funeral Jacket lienee livenä melkoinen tanssittaja. Kokonaisuutena aika peruskauraa, mutta lajin ystävien kannattaa painaa nimi mieleen.