Julkaistu: 05.04.2002
Arvostelija: Jari Jokirinne
Maverick
Alanis Morissette – tuo Kanadan Jonna Tervomaa, on palannut parrasvaloihin pitkän hiljaisuuden jälkeen. Enää Alanis ei ole kovin vihainen eikä ihan nuorikaan, mutta paljon sanottavaa hänellä tuntuu yhä olevan.
Ms. Morissette tulee tahtomattankin todistaneeksi yhden popmaailman omituisista lainalaisuuksista. Megasukseen saavuttaneen debyytin (Jagged Little Pill, 1995) jälkeinen levy meni krapulan lailla totaalisesti kaikilta ohi, todellinen koetinkivi on tämä albumi ja ennenkaikkea sen kaupallinen menestys. Tästä testista Alanis selvinnee pitkälti Hands Clean-hitin ansiosta, joka on vahvaa vauhtia hivuttelemassa ekalevyn aikaisia radiosoittolukemia. Eikä itse biisikään ole pöllömpi, vaikka usean aseman voimasoitto jauhaakin parhaimman särmän kappaleesta. Ja jos joku ei ole vielä huomannut, biisin lyriikat luotaavat neidin teini-iän seurustelua itseään tuplasti vanhemman miekkosen kanssa. Lienee ukolla nyt tukalat olot, kun joka tuutista änkeävät menneisyyden haamut vainoamaan…
Vaikka Under Rug Sweptin yleinen tunnelma onkin siloiteltu ja suunniteltu, pääsee muutamat räväkät ratkaisut jopa hätkähdyttämään. Avausbiisi 21 Things I Want In A Lover rokkaa säröriffin satulassa vastustamattoman tehokkaasti, jos muistaa jättää lyriikoiden naiivit vaatimukset ihannemiehen ominaisuuksista omaan arvoonsa. Toinen ylläri on viimeiseksi ”piilotettu” Utopia; hippihenkinen fiilistely osoittaa että neiti osaa kayttää ääntään todella monipuolisesti.
Alanis Morissetten kolmas ”oikea” albumi on malliesimerkki hyvin tuotetusta levystä. Kaikesta paistaa että taaloissa ja toteutustavoissa ei ole pihtailtu, mutta ansaittuun pääosaan nousevat itse laulut. Vielä kun väkinäisestä idealismista ja ”sukupolven äänitorvi”-asenteesta päästään eroon, voi Morissetten uran jatkumiselle nähdä pitkän ja valoisan tulevaisuuden.
