Julkaistu: 05.03.2005
Arvostelija: Jari Jokirinne
AJ Records
Menneisyys mallina ei välttämättä ole paras mahdollinen suositus muusikon uralle, mutta Kim Heroldin luotsaama Humane ei näistä ennusmerkeistä ole välittänyt. Ja hyvä niin, Humanen musiikki ansaitsee tulla kuulluksi, sillä kyse ei ole mistään pinnallisesta trendipopista, vaan hyvinkin juurevasta ja maanläheisestä, pääosin akustisvoittoisesta musisoinnista.
Kun ensi kertaa kuulin Humanen debyyttisinkun Rescue Me, olin varma ettei bändin lento kestä alkuhuumaa pidemmälle. Kankean puhelaulun kera tulkittu kappale onkin selvästi Welcome To This Wonderland-pitkäsoiton heikointa antia, mutta muilta osin kyse on yllättävänkin vedenpitävästä julkaisusta. Toinen radiolohkaisu, Crucify oli bändiltä valtava petraus ja rehellisesti sanottuna yksi alkuvuoden parhaista soittolistoille murtautuneista kotimaisista kappaleista. Crucifyn kuultuani päätin ottaa selvää oliko kyse vain yksittäisestä täysosumasta vai olisiko Humanessa ainesta kestäväämpäänkin kuunteluun.
Vastaukset edellisiin kysymyksiin olivat onneksi ”ei” ja ”kyllä”. Crucifyn tasolle nousee ilostuttava valkoisen miehen reggae-vetäisy In This Moment, jossa vierailijoiksi ovat saapuneet Beats And Stylesin sarjakuvahahmot, joista Control on myös vastussa levyn tuotantopuolesta. Toinen kuuluisa vierailija Welcome To This Wonderlandilla on vanha konna Michael Monroe, jonka huuliharppu tuo Freedom-biisiin kosolti oikeaa fiilistä. Toimii, ja hyvin.
Humanen saamat kritiikit ovat yleisten ennakkoluulojen valossa olleet hieman vaisuja, mutta uskon että Kim Herold on tällä hetkellä enemmän kuin tyytyväinen mies. Vaikeasta lähtökohdasta huolimatta Humane on pystynyt tekemään levyn, joka selkeä näyttö nelikon musikaalista kyvyistä, mutta ennen kaikkea osoitus siitä, että Kim Heroldin kannattaa lopullisesti unohtaa mallin ura. Muusikot, varsinkin lahjakkaat, muistetaan vielä ylihuomennakin.
Kotimaisen Humanen pop on monipuolisesti juurevaa ja maanläheistä, pääosin akustisvoittoista. Vuonna 2004 perustetun yhtyeen julkaistua kaksi albumia se vetäytyi tauolle johtohahmo Kim Herold aloittaessa soolouran.
Linkki:
Kim Herold desibeli.netissä
humanemusic.com
(Päivitetty 20.10.2011)
Kommenttien keskiarvo:
- falskia laulua levyllä
- huonoa englannin ääntämistä
- surkuhupaisia tekstejä ("around my neck a crucifix is hanging / but it doesn´t mean I am an absolutist"9
Voi kiesus sentään mitä sontaa!
kaikki olettavat mallipojun duunaavan jotain poppis -skeidaa ejaylla tehtyjen tökeröiden taustojen päälle, mutta kun vastassa ovatkin 'oikeat' soittimet, akustisia kitaroita, patarumpuja, huuliharppuja sun muuta niin ihmetyksen määrä onkin suuri. Mikäs sen kivempaa kun tälläinen maanläheinen -meisinki.
Mutta kyllä kappaleista paistaa, ei pelkästään kuluneet sointukulut, saati paska laulaja vaan kokonaisuutena paskat sävellykset ja biisit. Sitä annetaan ihmeen paljon anteeksi kun entinen malli vaan päättää löytää sisäisen muusikkonsa ja rupeaa muusikoksi muutamassa vuodessa. Ehei, kyllähän muusikoksi kasvetaan ja halutaan koko elämän, kutsumus, ei siihen vaan vajaa 30 vuotiaana ryhdytä kun ei mallin puuhat enää kiinnostakaan. Siihen tarvitaan paljon muutakin kun vähän stailattu rentun ulkonäkö.
Mutta ei siinä mittee, ei enempiä disautusta, onnea vaan - onhan kipaleissa paljon enemmän poweria kun esim. risto asikaisen biiseissä tmv sonnassa. T J
Kolme tähteä.
olen ehdoton fani.