Ruoko: Takaisin alkuun

Kolmimiehinen Ruoko on julkaissut äänitteitä tasaiseen tahtiin jo vuodesta 1995. Tasaisessa tahdissa on myös vaihtunut orkesterin nimi: Green Onionista Reedin ja Raadon kautta Ruokoon. Siitä saattaa johtua, että tämä 8 biisin äänite, Takaisin alkuun, on myöskin kovin monipuolinen ja monisävyinen. Ehkä liiankin.

Avausraidalla, Pimeään, on raskaat, Niskalaukaus-tyyliset taustat ja tekstit. Turha on huutaa ja raskas on taakka. Laulajan selkeästi erilainen soundi tekee biisistä kuitenkin kevyemmän kuin Niskalaukaus. Suunnitelma ja Sun äänes vaan sisältävät puolestaan rutkasti Marstio-Lindholm-vaikutteita. Dave Lindholm kuuluu vahvasti muutenkin koko levyllä lukuun ottamatta tuota ekaa biisiä. Tuntuu, että Ruoko ei osaa oikein päättää, minkä tyylin edustaja se on. On raskasta suomirockia ja blues sävytteistä AOR:ää. (Ei sillä että minkään bändiin olisi välttämätöntä lokeroitua mihinkään..) Ja sitten: mitä tapahtuu biiseissä 5 ja 6? Pistä vauhtii ja Et mua kiinni saa ja bändi on kuin alkuaikojen Kolmas Nainen (Iso tyttö ja pikkutyttö)! Seuraavassa biisissä, Vaikee, ollaan taas enemmän Marstiota kuin Marstio itse. Syvän etelän blues-meininkiä pohjolan tyyliin. Nevillen säveltämässä päätöskipaleessa annetaan huumorinkin kukkia niin tekstissä kuin sovituksen Havaiji-tyylissä.

Tyylin epätasaisuudesta huolimatta Ruokosta on mielestäni hittiainesta sellaisille radiokanaville kuin vaikka Nova ja Iskelmä.

Kommenttien keskiarvo:

kojootti kommentoi 03.03.2005:

Pisteet:

Olen nähnyt bändin muutama vuosi sitten livenä ja solisti varsinkin oli aika kova tekijä.Tämä on bändi,jota on vaikea oikein "lokeroida"mihinkään ja se varmasti osaa jengistä hämmentää.Ihmeen vähän tämä bändi tapetilla on.Historiaa on jo vaikka kuinka.