The Mars Volta: Frances The Mute

Universal

Muusikot valittavat monesti, ett� toimittajien pit�� tunkea b�ndej� aina johonkin kategorioihin ja verrata muihin virkaveljiin. Joskus tulee kuitenkin vastaan yhtyeit�, joiden musiikkia on vaikea sanoin selitt��, puhumattakaan siit�, ett� pit�isi verrata johonkin toiseen b�ndiin. The Mars Voltan ensimm�inen levy oli ehdottomasti omaper�inen, mutta Frances The Mutea tehdess� on mopo l�htenyt lopullisesti k�sist�. T�ss� ei sin�ns� ole mit��n pahaa, sill� arvaamattomuus, ep�kaupallisuus ja haasteellisuus tekev�t t�st� levyst� juuri niin hyv�n kuin se on. Jos t�t� �rsytyskynnyksen rajoilla keikkuvaa tajunnan laajentajaa pit�� jotenkin kuvailla, niin se vaikuttaa ensi kuulemalta Musen ja Led Zeppelinin risteytykselt�.

Sek� b�ndin debyyttialbumi De-loused in the Comatorium, ett� t�m� uutukainen ovat saaneet inspiraationsa kuolleesta ihmisest�. Frances The Muten tapauksessa inspiraation l�hteen� oli edesmennyt b�ndikaveri Jeremy Ward ja p�iv�kirja, jonka h�n aikanaan l�ysi auton takapenkilt�. P�iv�kirjan kirjoittaja etsi oikeita vanhempiaan ja Jeremy l�ysi itsens� t�st� kirjasta. Levy koostuu viidest� biisist�, joista kolme on jaettu useampaan osaan ja ensimm�inen biisi on jo kolmetoista minuuttia pitk�. Musiikkityylit vaihtelevat kovin hilpe�sti. V�lill� kaahataan hyperaktiivisella raivolla, v�lill� rauhoitutaan sooloilemaan ja jotta homma menisi liian vakaksi, v�liin tungetaan latino-rytmej� ja linnunlaulua. Vaikutteita on niin progesta, punkista, funkista, heavysta kuin jazzista. Hirve�t� spektaakkelimeininki�, mutta mik�s siin�, kun homman hoitaa n�in hyvin.

T�m� perheen t�rkeydest� kertova levy on ep�ilem�tt� erinomainen, vaikkei se bile-levyksi taivukaan. Ensi kuulemalta j�� toki miettim��n, ett� kompastutaanko t�ss� nyt omaan n�pp�ryyteen, mutta homma pysyy kasassa loppuun asti. Kyseess� on kokonaisuus, josta yksitt�isten kappaleiden nostaminen esiin ei ole mielek�st�. Eniten levyss� h�mm�stytt�� kuitenkin se, ett� se onnistuu kaikesta trippailusta, sooloilusta ja hankaluudestaan huolimatta kiinnostamaan niin viet�v�sti. Niinp� Frances The Mute viekoittelee kuuntelijaa palamaan levyn ��reen yh� uudelleen ja uudelleen. Lopuksi mainittakoon, ett� levyll� vierailevat mm. John Frusciante kitaroineen ja Flea trumpetin kanssa.

Kommenttien keskiarvo:

Nimet�n kommentoi 24.02.2005:

Pisteet:

" ...kaikesta trippailusta, sooloilusta ja hankaluudestaan huolimatta kiinnostamaan niin viet�v�sti. Niinp� Frances The Mute viekoittelee kuuntelijaa palamaan levyn ��reen yh� uudelleen ja uudelleen." No nimeomaan. Aivan tajuton, h�mment�v�, vangitseva, h�iritsev� ja loistava levy. Ei helvetiss� kannata yritt�� kuunnella ruuanlaiton tai ylip��t��n mink��n tekemisen lomassa. Varmista h�iri�t�n seitsem�nkymment�kuusiminuuttinen, laita valot pois, asetu mukavaan asentoon, sulje silm�t... P��set paikkoihin.

Nimet�n kommentoi 03.03.2005:

Pisteet:

mv-l: itse pidin enemm�n deloused in the comatorium- levyst�, koska se oli hiukkasen selke�mpi, ja siin� oli enemm�n nopeita ja pist�v�n tehokkaita biisej�.. siin� oli jopa niin pist�v�t ja ter�v�t soundit, ett� sain siit� muutamaan kertaan fyysisen p��ns�ryn! ja t�m� uusi levy on tehty jotenkin pehme�mm�ksi ��nityksiss� luultavastikin, tai ainakaan siit� ei p��ns�rky� tullut.. uuden levyn biisij�rjestyksest� en p��ssyt selville, biisej� tuli vaan koko ajan lis��, eik� tiennyt yht��n miss� kohtaa menn��n.. mutta tuohan onkin yht� erikoinen ja tarkoituksella tehty (?) juttu, kuten koko levyn omaper�isyys.. lis�ksi olen ep�varma onko laulaja mies- vai naispuolinen:), koska b�ndikuvissa en ole yht��n naista mielest�ni n�hnyt.. outoa, no, ehk� vika on minun..

JariJ kommentoi 03.03.2005:

Pisteet:

Kyll�, Mars Volta on eritt�in omaper�inen b�ndi ja Frances The Mute on takuulla yksi vuoden haastavimmista levyist�. Mielest�ni jopa liian haastava, debyytill� osaset olivat tiukasti paketissa, mutta nyt kaikki ovat jotenkin "hajallaan". En tarkoita h�m��vi� titteleit� tai osia, joiden mukaan levy on jaettu, vaan koko tunnelmaa. Levyn parhaat hetket ovat suorastaan jumalaisia, mutta mukaan on �ngetty my�s aivan liikaa tyhj�k�ynti� ja turhaa "��nisaastetta".

Hyv�, jos jollekin Frances The Mute avautuu tekij�iden toivomalla tavalla, mutta minulle ei niin ainakaan viel� ole k�ynyt.

Nimet�n kommentoi 07.03.2005:

Pisteet:

pakko antaa l�tylle viisi t�hte�, johtuu varmaan siit� ett� sokaistuin j�lleen omarin �vereihin ja cedricin tunnehuutoihin siihen sekaan. en ole kuullut t�h�n asti viel� yht��n huonoa kappaletta voltalta ja toivon my�s ettei sit� aleta soittaa pahemmin julkisilla kanavilla ettei ala maistumaan puulta. saattaa olla julmaa toivoa b�ndille "ep�menestymist�" mutta en haluaisi n�hd� sen menev�n pilalle. joka tapauksessa, jos joku vet�� �verit, se on the mars volta, mutta koskaan ei �verit ole kuulostaneet niin hyv�lt� kuin marsvolta sen saa aikaan. ihan itkett��.