Kissannahka: Haidjai!
Julkaistu: 23.02.2005
Arvostelija: Janne Kuusinen
Kissannahka
Kissannahka on kolmen miehen projekti, joka ei tee keikkoja. Sen takana ovat veljekset Esa ja Marko Virta sekä rumpali Riku Ylinen. Omien sanojensa mukaan ”jotenkin voisi kuvitella Kissannahkan olevan manserockin Steely Dan – niin visuaalisesti kuin musiikillisestikin”. Myös Dannya, Remua, Mikko Jokelaa ja Seppo Tammilehtoa on kompattu. Vierailevana tähtenä kuullaan Marjo Lindstedtiä, joka on saanut kunniamaininnan vuoden 2004 Tapsan tahtien karaoke-kilpailussa!
Kissannahka tarjoaa tunnin mittaisen, tajunnan räjäyttävän tripin, jossa ei varmastikaan taiteellisia kompromisseja ole tehty, saati sitten punaista lankaa punottu. Äkkiväärät, näppärät sanoitukset liikkuvat ihmismielen pimeämmällä puolella, soitannan ollessa paikoitellen oikein hyvää. Ollaan jonkinlaisella krapulaisen Kasevan, karaokessa laulavan Kari Peitsamo –impersonaattoriuden ja yhteislaulavan Tommi Liimatta –fanilauman häilyvässä rajamaastossa, jossa käydään Kiinanmuurilla suurilla ja tullaan toimeen tuurilla.
Äänite herättää 17 raidan voimalla syvällisiäkin ajatuksia siitä, miten nykymaailmassa kuka tahansa voi tehdä levyn. Ja siitä, mihin kaikkeen ihmisääni oikein voikaan olla venymättä. Ja siitä, miten ”omakustanne” ei aina automaattisesti tarkoita huonoa: kyllä sen pahan arvostelijasedän on aina oltava siinä välissä. Kansitaide luottaa 20-sivuisista kovakantisista Raamatun jaekokoelmista tuttuun kukkaisestetiikkaan. Jokainen raita on omanlaisensa klassikko, jonka sointukulkuja, laulajan äänenmuodostuksellisia ratkaisuja ja vireen suhteellisuutta tullaan analysoimaan vielä minuuttikymmenien päästä. Jonkinlaista karvaperseprogea on huimimmillaan kuultavissa, mutta silti tästä puuttuu semmoinen pieni, universumin kokoinen silaus, joka tekee tästä kuunneltavaa ja samastuttavaa musiikkia.
Kissannahka ei päästä vähällä. Sen markonkuuloisuus ja sulosoinnut takovat kaalissa vielä kauan kuuntelun jälkeen, enkä panisi pahakseni, jos ne sieltä jossain välissä unehtuisivat poiskin. Jään odottaviin tunnelmiin, minä en kuule mitään vähään aikaan.
Kissannahka
Kissannahka on kolmen miehen projekti, joka ei tee keikkoja. Sen takana ovat veljekset Esa ja Marko Virta sekä rumpali Riku Ylinen. Omien sanojensa mukaan ”jotenkin voisi kuvitella Kissannahkan olevan manserockin Steely Dan – niin visuaalisesti kuin musiikillisestikin”.
(Päivitetty 23.02.2005)
Kommenttien keskiarvo:
Tietenkään en ole kaikesta samaa mieltä, mutta moni pinnan alle sijoitettu miina on laukaistu tässä arviossa. Ja henki on levyn mukainen.
Vaikkei arviosta pääse jyvälle, onko levy hyvä vai huono, sekin on oikein hieno asia. Pääasia, että jää päähän soimaan (vaikkei haluaisikaan).
Juuri tuollaisen reaktion minä olisin halunnut kaikilta levyn kuulijoilta, mutta professionaalit siihen näköjään vain pystyvät. Tähän arvioijaan suhtaudun tästedes suuremmalla huomiolla.
-Esa Virta