Leonard Cohen: Dear Heather

Columbia

Kuuluisa Kanadan erakkomunkki (1934-) on tuonut ulottuvillemme ��rimm�isen hankalan levyn, joka tuskin aukeaa kymmenennenk��n kuuleman j�lkeen. T�ss� kahdentoista raidan kokonaisuudessa ( 1 bonus) Cohenin apuna ovat toimineet 2001 julkaistulta edelliselt� levylt� Ten New Songs tuttu yhteisty�kumppani Sharon Robinson ja Anjani Thomas.

T�ytyy my�nt��, ett� ennakko-odotuksia oli t�m�n levyn kohdalla jonkin verran. Cohen hallitsee yksinkertaisten ja kauniiden kappaleiden teon, ja l�mp�puhaltimen lailla hyrisev�n ��nen taustalla on usein aivan jumalaista naistaustalaulua. Uransa alkuvaiheiden folk-tunnelmista Cohen on edennyt (tai ainakin siirtynyt) hyvin pelkistettyyn, monitulkintaiseen ilmaisuun. Monasti menn��n runouden puolelle, ja kohta jo meditoidaan.

Ja nyt menn��n taiteen puolelle, ehk� jopa avantgarden. Korkeintaan Thomasin ja Cohenin duetoima Undertown ja ihana The Faith tuovat audiovilausta menneisyydest�, muuten liikutaan per�ti ns. haistapaska-levyn rajamailla, etenkin casiourkus�esteisell� nimiraidalla. Jo levyn kansivihko on todella introvertti� kamaa, jota ei ilmeisesti ole tarkoituskaan ymm�rt��, edes fanien? Cohen liikkuu selv�sti eritt�in henkil�kohtaisella tasolla, mik� n�kyy eniten raidalla Because Of. Yleisilme on omituisen v�synyt, melankolinen, yht�l�isen pelottavalla tavalla kuin Johnny Cashin viimeisell� levyll� The Man Comes Around (2002). Ihan kuin kuolinvuoteeltaan laulaisi Leonard.

Hienoja hetki� l�ytyy tietenkin, mutta tunnelma kappaleissa on kuitenkin mielest�ni liiaksi h�myilev�. On kuin poninh�nt�jazzarit soittaisivat toisilleen puoli-improvisoiden, v�lill� ymm�rt�v�sti omaa superi��riytt��n ny�kk�ilem�ll� manifestoiden. T�ss� y�kerhomeiningiss� sudit viuhuvat rummun kalvojen p��ll�, saksofonikin t��tt��, ja triolipohjaiset kappaleet saavat siteeraamaan �lyp��t �tv-sarjan Neil-hippi�: �I won't say anything becasue no one ever listens to me anyway! I might as well be a Leonard Cohen record!�

Kokonaisuudelta ottaa lopullisesti kruunun pois bonusraita, live-taltiointi Tennessee Waltzista, jonka j�lkeen kuulija ei voi muuta kuin kysy� itselt��n, ett� mit� hittoa oikein tapahtui? Kuulunko edes t�m�n levyn kohderyhm��n? Onko siin� ket��n muita kuin Cohen itse?

Voi t�t� h�mmennyksen m��r��!