Julkaistu: 14.03.2002
Arvostelija: Jari Jokirinne
White Jazz
Sveamamman kansankodista tulee uusia garage/punk/action-nimiä aivan jatkuvalla ja loppumattomalla syötöllä. Lieneekö täkäläisessä juomavedessä kaikki kohdallaan vai ovatko kaikki vähänkään rokkarilta näyttävät jätkät värvätty bändeihin suoraan kadulta tyyliin; ”siistit bularit, meiltä puuttuu muuten basisti”. Suurin osa näistä yrittäjistä jättää itsestään korkeintaan keskinkertaisen kuvan ja häipyy takavasemmalle parin pikaisen levyn jälkeen. Dee-Rangers saattaa olla astetta sitkeämpi, ainakin So Far Out So Good! vaikuttaa teokselta, jolla yritetään muutakin kuin ratsastaa vallitsevan aallon harjalla.
Reipaalla vaihteella toimivan ränttätäntän sekaan Dee-Rangers on ujuttanut pieniä, virkistäviä hengähdystaukoja. Esim. twäng-kitaralla koristeltu A Lot Of Fun kuulostaa Agentsilta soittamassa Stoogesia (vokalistia ei tosin tässä tapauksessa voine sekoittaa Jorma Kääriäiseen) ja Out Of Orbit voisi olla vaikka Laika & The Cosmonautsin ja Michael Monroen jamittelema humalainen duetto.
Omien sanojensa mukaan Dee-Rangers pyrkii soundissaan naittamaan The Sonicsin rytmisektion The Kinksin kitaraosastoon ja lisäämään keittoon vielä sitä omaa pippuriaan. Ja kyllähän nuo molemmat bändit siellä taustalla selvästi kummittelevat, tosin aivan sonicsmaista räkäisyyttä svedupojat eivät aikaiseksi saa. Ehkä moderni äänityskalusto asettaa jo tiettyjä vähimmäisvaatimuksia, joista 60-luvun neliraitanauhoituksissa ei vielä edes haaveiltu. Aidoilla retroilijoilla on vaihtoehdot vähissä; homma hoidetaan tiptop sitä pilkunviilausta myöten tai sitten hallussa on oltava aikakone.
