Mevãdio: Hands Down

Tanskalainen Mevãdio kuulostaa tällä Hands Down esikoislevyllään yhtä tanskalaiselta kuin Popeda portugalilaiselta. Äijänelikon vääntämä raskaampi, metallisävytteinen jenkkirock vaikutti ensimmäisellä kuuntelukerralla niin aidolta tavaralta, että vallan yllätyin kun pohjoismainen totuus viimein selvisi levyn vihkosta selaillessa. Bändin esimuoto Facing A Boring Day polveutui vielä 80- ja 90-luvun taitteen metallista, mutta noista ajoista on tultu aika pitkä matka nykyiseen tilanteeseen jossa se parhaiten musiikkia kuvaava termi on eittämättä nu-rock.

Heti tämän debyyttilevyn ensisekunneista lähtien ryhmän kone käy kovilla kierroksilla kun aloituksena soiva Life Through The Eyes Of A Crooner tärähtää kaiuttimista pihalle. Vaikka äänimaisemaa ei täytetä kuin yhdellä kitaralla, bassolla, rummuilla sekä laululla on tulos rockaavalla tavalla raskas ja tukeva. Vokalisti Morten osaa niin puhtaan kirkkaan laulun kuin matalan sonnimaisemmankin karjunnan, ja herra käyttääkin koko arsenaaliaan sellaisella voimalla, että hyvä etteivät keuhkot ole studiossa revenneet.

Hands Down on suurimmalta osin ihan kelpo levy, joka kärsii vain pienestä keskinkertaisuudesta ja epätasaisuudesta. Lätyltä löytyy kunnon rutistusraitoja kuten kertosäkeissään komeasti junttaava Walk With Me ja metalliseksi sirkukseksi yltyvä Killaville. Ikävä kyllä laadulliset vastapainotkin ovat kohdillaan kun mitäänsanomattomat Entertainment ja nimensä veroinen Below Average soivat heti alkupuolella peräjälkeen.

Hands Down on siis ihan hyvä levy, ikävä kyllä ”ihan hyviä” levyjä ilmestyy kuitenkin jatkuvasti tukuttain. Erottuakseen massasta edukseen bändin pitäisi kehittää hieman omaperäisempi soundi sekä teroittaa sävellyskynänsä huomattavasti parempaan ja kestävämpään terään. Nyt lyijy on tainnut loppua jo puolenvälin jälkeen.