Unearthly Trance: In The Red

Rise Above

Uransa toisen pitkäsoiton yhtä monessa vuodessa julkaissut jenkkidoomistiporukka Unearthly Trance ei riemusta kiljahtele vaikka valitus välillä kovaksi käykin. Vuodesta 2000 kasassa ollut kolmikko pistää tällä In The Red levyllä genrerajat natisemaan liitoksissaan keulahahmonsa kitaristi/vokalisti Rion Lipynskyn johdolla.

Unearthly Trance on kehittänyt treenikämppänsä kelmeässä valossa virkistävän omannäköisen soundin, jota se sitten käyttääkin läpi koko levyn säästelemättä. Tämä samassa soundissa pysyttäytyminen on tietysti hyvin yleistä musiikissa, mutta näin raskaassa ja ahdistuneessa ilmaisussa vaihtelukin tekisi välillä terää. Ne ovat ne tauot, jotka tekevät helvetistä todellisen helvetin, vanhaa vihtahousua lainatakseni.

Todellisiksi pienoisteoksiksi venyvät sävellykset yhdistävät ambientista tuttuun transsimaiseen toistoon doomin raskauden ja black metallin raakuuden. Tämän yhdistelmän lopputulos on puhdasta tuskaa tirskuva keitos jossa kitara, rummut, basso ja laulu sulautuvat kaikki yhdeksi valtaisaksi juntaksi. Soundit ovat orgaanisen rosoiset ja likaiset, eikä niitä ole juurikaan jälkikäteen siivottu. Tämä ruokkoamaton äänimaisema on ollut varmasti tavoitteenakin, tosin vähempikin kurassa rypeminen olisi varmasti riittänyt.

Unearthly Trancen levy on ongelmallinen arvioitava, sillä ensimmäisillä kuuntelukerroilla se upposi kuin katukivi maisemaikkunaan, mutta myöhemmin lätyn vetovoima lähti nopeasti heikkenemään. Rupuisa ja tinkimätön ilmaisu kyllä vakuuttaa, mutta samalla se myös puuduttaa aivan liian nopeasti, jolloin alkuun hyvät ideat musertuvat oman painonsa alle.