Rotos

Poprockia popkaupungista. Oulu on vuoden 2004 Popcity, ja Katve yksi oululaisista Popcity-orkestereista, ja tämä kahden biisin singlejulkaisu on osa poppikaupunki-konseptia. Aikaisemmin yhtye on julkaissut demoja sekä omakustanteiset ep:n ja debyyttialbumin. Viisimiehinen kokoonpano luottaa perinteisiin rocksoittimiin ja yhtyeen ilmaisu on lähellä Limonadi Elohopean koukeroista suomirockia ilman samanlaista äkkiväärää oivaltavuutta. Katve on ikään kuin Pukin rahvaanomaisempi ja arkipäiväisempi versio. Lyriikat liikkuvat arkisissa asioissa, joilla kuvataan suurempaa kokonaiskuvaa. Soitosta kuulee ammattitaidon, mutta vaarana on liialliseen kikkailuun sortuminen tarttuvuuden kustannuksella. Teknisen osaamisen esille tuominen ei saisi olla itseisarvo, jos se ei palvele biisiä. Sekä nimikappale että Arviolta antavat bändistä osaavan, mutta hiukan ristiriitaisen kuvan. Yhtye on tarpeeksi omaperäinen erottuakseen soittolistojen hittivirrasta, mutta samalla se kuitenkin on liian tavanomainen, jotta se herättäisi tarpeeksi kiinnostusta tai jäisi mieleen – ainakin tämän näytön perusteella.