Julkaistu: 07.03.2002
Arvostelija: Jari Tuomanen

Dischord
Pelko pois, koko maailman ep�viralliset nuoriso-ohjaajat ovat j�lleen t��ll�. Ian MacKayen johtama Fugazi on skeittipunkin edell�k�vij� kymmenen vuoden takaa ja The Argument b�ndin kuudes albumi. Skeittipunkista on en�� turha puhua Fugazin yhteydess�, mutta keski-ik�istymisest��n huolimatta kavereiden asenne on edelleen rautaa. T�st� on AOR kaukana.
Levyn takakannesta l�ytyy edelleen tuttu teksti: $10 post paid in the U.S. Hinta on noussut takavuosista kahdella dollarilla, mutta edelleen oma levy-yhti� takaa, ett� levyn hinta pysyy kurissa. Eli jos n�et jossain Fugazin levyn maksavan yli 15 euroa, kyseess� on joko ker�ilyharvinaisuus tai kusetus. Fugazi ei kusetuksia harrasta, keski-ik�� l�hentelev�t streittari-vegaani-skeittarit ovat tosissaan, heikkojen puolella ja vihaisia, edelleen. N�m� kaverit eiv�t ole hauskoja, eik� heid�n musiikkinsa ole hilpe��.
Edellinen levy End Hits sis�lsi jo varsin rauhallista materiaalia, kymmenen vuoden takainen tiukka m�tt� oli oppositiossa. Argumentilla Fugazi jatkaa kasvuaan. T�ss� ei ole kyse vanhenemisesta ja v�symisest�, vaan kypsymisest�. B�ndi on aina ollut musiikissaan kunnianhimoinen, moniulotteinenkin, ja siksi kilpailijoitaan monin verroin mielenkiintoisempi. Nyt mukana on jo jousia ja pianoa. Niille, jotka odottivat uutta Repeateria, The Argument on varmasti pettymys. Jos kuitenkin viitsii kuunnella levyn muutamaan kertaan hieman avoimemmin mielin, palkinto odottaa.
Pitk��n aikaan ei ole tarvinnut levyst� innostua n�in paljon. The Argument on todella kovan luokan esitys b�ndilt�, joka ei ole koskaan tyytynyt kompromisseihin. Biisit kuten Life and Limb ja Strangelight laajentavat b�ndin ilmaisua uusille alueille, niin my�s Ex-Spectatorin h�mment�v�t tuplarummut. T�ll� levyll� ei ole ohily�ntej�. Rauhallisimmillaankin Fugazi kuulostaa vaaralliselta, b�ndill� on kissapedon ominaisuuksia. Perinteist� Fugazia edustaa Cashout: verse-chorus-verse, kuten Kurt Cobain aikoinaan asian ilmaisi. Levyn p��tt�v� nimibiisi nivoo kaiken yhteen; maailma ei ehk� parane huomenna vaikka kuinka kohkaisi, mutta se ei tarkoita sit�, ett� pit�isi luovuttaa.
Jos Fugazi ei olisi koskaan tehnyt Red Medicinea, t�ss� loppuisivat ylisanat. Paljon on b�ndi saanut aikaan, mutta t�m�n j�lkeen olen enemm�n kiinnostunut Fugazin tulevaisuudesta kuin menneisyydest�. Ostakaa, teinit, vaikka seitsem�n limpbizkitti� kaverillenne ja kahdeksan linkinparkkia is�llenne k��nnytystarkoituksessa, mutta ostakaa yksi Fugazi itsellenne. Kaikki muuthan toki huomaavat, ett� toimittajalla on unohtunut nostalgiavaihde p��lle. Onko?




Kommenttien keskiarvo:




emp� tied� toista yht� vaikuttavaa b�ndi� joka pystyy joka levylle tuomaan jotain uutta ja kuulostamaan silti itselt��n.
Toivottavasti palaavat viel� yhteen!