Ulvhedin: Pagan Manifest

Einheit

Jaahas, Pagan Manifest levyn saatteessa todetaan heti toisella rivillä norjalaisen Ulvhedinin musiikin olevan tyyppiä ”Heroic pagan metal” reiluilla viikinkimausteilla. Esitän eriävän mielipiteeni; tämä on mielestäni pohjiltaan melodista black metallia, johon on vain sotkettu muotitietoisesti folk-vaikutteita (puhtaita laulumelodioita, eksoottisia soittimia jne.).

Kymmenvuotias Ulvhedin ei ole ollut Onnettaren suosikki viime vuosina. Tämä debyyttipitkäsoitto saatiin äänitetyksi jo vuoden 2000 loppupuolella, mutta kun tuolloinen levy-yhtiö otti ja kaatui jäi bändi isännättömään limboon vuosiksi. Viimein tämän vuoden kesällä uusi kumppani löytyi, kun saksalainen Einheit otti ryhmän siipiensä suojaan. Ikävä kyllä lätyn nauhoituksista on kulunut aikaa jo neljä pitkää vuotta, ja tämä kuuluu kyllä pahemman kerran.

Ensinnäkin kappalemateriaali ei ole kovinkaan kummoista, vaikka niitä hyviäkin hetkiä pitkäsoitolle toki mahtuu. Muutama kohtuullinen riffi toki löytyy, mutta muuten kuljetaan aika yössä. Toisekseen soundit ovat hämmästyttävän tunkkaiset, tylsät ja suoraan sanottuna vanhentuneet – ne olivat sitä jo äänitysten aikaan, joten tuosta ei voi syyttää edes kuluneita vuosia. Kolmanneksi levy on aivan liian pitkä ideoihinsa nähden. Tiivistämällä ja heikompia kappaleita laidan yli heittämällä tästä olisi saattanut kehkeytyä huomattavasti napakampi paketti. Ja pistetään paino sanalle ”olisi”.

Ulvhedinin aloitus ei paljoa lupaa, mutta kuten sanottua – tämä oli jo ilmestyessään todella vanha levy. Katsotaan jos äijiltä sattuisi löytymään jotain uusia temppuja mahdolliselle seuraavalle julkaisulle, siihen asti pidetään vielä ”tapausta auki”.