Julkaistu: 22.02.2002
Arvostelija: Jari Jokirinne
Plain Fade on tamperelainen nelikko, joka musiikillisesti tullaan todennäköisesti änkeämään sinne nu-metal-lokerikkoon vaikka puoliväkisin. Tämä on sääli sinänsä, sillä vaikka P.F. modernin metallin tunnusmerkit täyttääkin, on se noin kymmenen kertaa mielikuvituksekkaampi kuin suurin osa samalla hiekkalaatikolla tallaajista.
Kolmen biisin demo alkaa heti ässällä; RML-kappale toimii kuin tauti, Kieslowskin väritrilogiasta (=Valkoinen) napattuja sampleja myöten. Harvinaista onkin että näin nuori bändi tajuaa nyanssien ja psykedeelisten mausteiden arvon heti uran alkutaipaleella.
Kakkosbiisi Anarchronism kulkee Korn-henkisen kitarariffin talutushinhassa myös melko mallikkaasti ja antaa viitteitä yhtyeen livesoiton tiukkuudesta. Nimeä myöten abstraktinen päätöskipale voisi puolestaan löytyä vaikkapa Soulflyn levyltä ilman että kukaan älähtäisi suuntaan tai toiseen. Vinkki: jos minä olisin levy-yhtiön palkkalistoilla, nappaisin TreUnion-kollektiiviin kuuluvan Plain Faden samantien leipiini.
Tamperelaisyhtye maalailee dramaattisesti uneliaasta melankoliasta raivokkaaseen kitaravalliin vaihtelevaa musiikkimatkaa, jota maustetaan perinteisiä bändisoittimia vahvistavilla selloilla, harpuilla ja sämpleillä.
Linkki:
plainfade.com
(Päivitetty 16.4.2011)