Julkaistu: 22.10.2004
Arvostelija: Ilkka Valpasvuo
If Society/625 Thrash
Eksoottisempaa maistiaista hooceepunkin ystäville tarjoilee Brasilialainen Mukeka Di Rato -nelikko, joka sekoittelee omalla vinyylinpuolikkaallaan ”kovakuoreensa” muun muassa avausraidalla Burzun Marley tummia metalliörinöitä ja letkeää sauhuttelureggaeta. Metalli- ja rastamaailmojen yhteentörmäystä lisäkäsitellään niin levynkannessa kuin oheismateriaalin sarjakuvassa. Portugueseksi(?) (oliko tuo nyt edes oikein kirjoitettu?) tulkitut hikirykäykset on ulkomaisen kuulijan iloksi käännetty myös englannikieliseen asuun ja sitä tuttua kapinaista ärhentelyä tuntuu olevan Mukekan asialistalla: Eu Como Merda eli I Eat Shit toteaa syövänsä paljon paskaa ja samaa tiukan toteavaa kyynistä tilitystä tarjotaan myös muilla A-puolen mättönykäyksillä. Hiukan sekavaksi vain tuntuu kuuntelumusiikkina jäävän meikäläiselle...
B-puolen neljä biisiä tarjoilee juuri kolmannella Let Your Poison Scream -pitkäsoitollaan vakuuttanut Helsingin oma Hero Dishonest. The world needs trees not bushes, toteaa viisikko avausraidalla Cut The Crap. Samaa poliittisuutta ammennetaan kauhoilla myös jatkossa, musiikillisesti HD kulkee hivenen Mukekaa melodisemmissa säkeissä, joista kerrot karkaavat säksättäviin raivopurkauksiin. International Boyfriendin ja Noseferatun vuorovokalisointi vakuuttaa, suomenkieliset(?) välihöpinät hymyilyttävät. Bonusraitana tulkittu Joy Divisionin Warsaw nousee synkkänä uhkakuvana levyn parhaimmistoon. Hyvää ärhentelyä!
Molempien puolten kokonaisuus on ihan mukava riehakas välipala ja onhan tuossa jo yhdeksän raitaa kuultavaa. Mannertenvälinen yhteistyö on hieno oivallus niin yhtyeiltä kuin levy-yhtiöiltä, vaikkei Mukeka vielä täysin meikäläistä vakuuttanutkaan. Toki tutustumisen arvoinen yhtye...
