Kronik: Valveilla

Järvenpääläisen Kronik –nelikon heleä kitarapoppis nostaa Samun laulun pohjalta mieleen hivenen Egotrippiä, vaikka poppaileva meininki kulkeekin aurinkoisuudestaan huolimatta hiukan eri latuja pitkin. Voimapoppi-soitto on toki myös Kronikilla se päällimmäinen kehys, mutta soitto kulkee ehkä hiukan lähempänä Lemonator -maisia vallitteluja. Joka tapauksessa, kolmen biisin eepee on hengeltään positiivinen, vaikka hienovaraista melankoliaakin osataan annostella soiton väräjävyyteen. Hymyn huulille nostava huoleton keinutus viihdyttää etenkin kakkosraidalla Aion elää. Kauniit melodiat kohtaavat riehakkaan soiton, oikeastaan vain laulun puolesta voisi toivoa hivenen persoonallisempaa tulkintaa. Nyt Samun laulu jättää jälkimauksi tuollaisen ”ihan kiva” –vaikutelman. Ja ikään kuin odotetun kaavan mukaan kolmosraita Kun tunne kuolee on rauhallisempi ja kaihoisampi slovari. Vaikka näillä hellittelyillä useimmiten saadaankin luotua mukavan herkkä olotila, alkaa pikkuhiljaa turtumaan jokalevyisiin sytkärinkeinutteluraitoihin. No no, eipä vaivuta synkkyyteen. Kronikin eepee laskeutuu kuitenkin sinne positiivisten tuttavuuksien puolelle ja kukapa sitä tietää vaikka yhtye jonkin hittibiisin myötä lunastaisi paikkansa, jos nyt ei ihan ykkösketjussa, niin kuitenkin suomenkielisen popin vakikokoonpanossa. Tutustumisen arvoinen.