Alpha Safari: Commercial Suicide

Threeman

Grunge oli aikanaan minulle ”se juttu”, joka kolahti todella kovaa ja näin jälkeenpäin innostukseni sai vähän naurettaviakin piirteitä. Joka tapauksessa allekirjoittaneelle tietyt levyt tuli niin puhki kulutettua, ettei niitä pysty vielä pitkään aikaan kuuntelemaan. Ja herran jestas, vastahan se 90-luku oli. Siitä huolimatta on jo kasaribuumin rinnalle alkanut syntyä bändejä, jotka soittavat ehtaa grungea. Vaikka nämä bändit eivät vielä listoilla juhli, niin odottakaa vain pari vuotta, sieltä ne penteleet tulevat.

Alpha Safari kuulostaa niin 90-luvulta kuin olla ja voi. Tämä ruotsalaisbändi syntyi bändin nimeltä Misery Loves Co:n raunioille, kun bändin laulaja Patrik Wirén, Entombedin kitaristi Ufo Cederlund, basisti Patrik Thorngren ja rumpali Olle Dahlstedt löivät hynttyyt yhteen. Näin syntyi Washoe, jonka nimi muuttui pian Alpha Safariksi. Nyt bändi on saanut ensimmäisen pitkäsoittonsa valmiiksi, joka ei peittele esikuviaan.

Levy lähtee liikkeelle Ousting The Pigs–kappaleella, jossa kitarat kiertävät parhaimmillaan kuin Nirvanalla aikanaan. Sitä seuraavat mm. levyn nimikkobiisi, jonka kertosäe kuulosta Dinosaur Jr:lta, kohtuullisen pätevä paahto The Next Attack, joka tuo mieleen Stone Temple Pilotsin, sekä yksi levyn heikompia kipaleita, hidastempoinen Doing It Cause I Can. Pahimmillaan bändi kuulostaa aivan liikaa Seattlen suuruuksilta ja Airplanes on kuin suoraan Nirvanan In Utero–levyltä. Kaupallisen itsemurhan parempaa osastoa edustavat aina kertosäkeeseen maltilla kasvava Björklinge ja ihan oikeasti turhautuneelta kuulostava Borderline.

Alpha Safari tuo minulle mieleen kaikista vaikuttimistaan huolimatta irkkubändi Pet Lambin, joka julkaisi ainoan kokopitkän levynsä vuonna 1995. Kyseinen bändi oli asteen heavympi, punkimpi ja muutenkin parempi, mutta silti. Samalla tavalla Alpha Safari ei kuulosta hassummalta, mutta samalla tavalla siitä ei saa oikein mitään otetta, vaikka levyä kuinka kuuntelisi. Commercial Suicide on inhottava levy siinä mielessä, että tavallaan se ei ole yhtään hassumpi, mutta tavallaan se on hirveän turha. Niin, ja levyn nimi taitaa kuitenkin olla Commercial Suicide, vaikka minulle lähetetyn levyn kansi muuta väittääkin.