Levyarvio

Secret Machines: Now Here Is Nowhere

Reprise

Syvältä kuumasta Teksasista kotosin oleva Secret Machines on ehtinyt herättää jo pientä kuohuntaa marginaalissa. Bändin valitsema linjaus eroaa rajusti indierokin kotikutoisuudesta, sillä S.M. luottaa ilmaisussaan pikemminkin progesta tuttuun täsmäsoittoon ja paikoin jopa metalliseen kylmyyteen. Ja suoraan sanottuna – se kuulostaa helvetin piristävältä. Tämä Teksasin trio (unohtakaa ZZ Top) liikkuu kuitenkin tarpeeksi lähellä Grandaddyn ja Sparklehorsen kaltaisia nimiä, ettei pinttyneimmänkään popparin tarvitse yhtyeen edessä pelästyä. Paras vertailukohta mielestäni on aliarvostettu neoproge-pumppu Porcupine Tree, johon S.M. rinnastuu eritoten tunnelmansa ja loistavan äänimaailman perusteella.

Juuri näiden kahden seikan ympärille Secret Machinesin kiehtovuus perustuu. Trion biisinkirjoitustaito on nimittäin varsin keskinkertaista tasoa, eikä se ole saanut loihdittua levylle edes kovin tarttuvia melodianpätkiä. Silti Now Here Is Nowhere on ihmeellisen tarttuva levy, varsinkin kuulokkeilla kuunnellessa. Kiekon rakenne on äärimmäisen rauhallinen, mutta samanaikaisesti tiivis. Se rakentuu parhaimmillaan kuin Pink Floydin uljaimmat levyt (Aton Heart Mother ja Animals), jotka sadoista kuuntelukerroista huolimatta pääsevät yhä yllättämään takavasemmalta. Huonoimmillaan S.M. on yksinkertaisesti vain tylsä – aivan kuin se olisi nuorelle bändille ominaisesti haukannut liian ison palan kakkua.

Secret Machinesissa on kyllä rutkasti ainesta. Kun bändin toinen julkaisu (debyytiksi laskettakoon vuoden 2002 September 000-ep) on jo tällä tasolla, voi tulevaisuudesta povata valoisaa. Sitä odotellessa.

***--
Youtube last.fm

Arvioi levyä:

Ohjeet/Säännöt levykommentointiin:
  1. Kirjoita kyseisestä levystä/arviosta/kommenteista.
  2. Vältä mauttomuuksia, kiroilua, epäasiallisuuksia.
  3. Yritä löytää uusi näkökulma, mitä muut eivät ole vielä löytäneet.
  4. Arvio tai sen kommentointi on yhden ihmisen mielipide. Mikäli olet eri mieltä, voit kriittisestikin kommentoida sitä tai vaikka arvioida levyn uudelleen. Muista kuitenkin perustella mielipiteesi.
Mitkä kommentit tullaan poistamaan:
  1. Vain muutaman sanan sisältävät kommentit.
  2. Kommentit, joissa on mauttomuuksia, kiroilua, epäasiallisuuksia.
  3. Kommentit, jotka toistavat aikaisempia kommentteja ja eivät näin ollen tuo mitään uutta.
  4. Tekstit, jotka eivät sisällä mitään kommentointia (esim. 'ihan mielettömän hyvä, osta levy, maailman paras bändi, rakastan eusebiusta, jee!!!!' -tyyppiset tekstit poistetaan).
Muista: Tämä on mahdollisuus piileville kriitikoille astua esiin.
Tähdet:  Muista, että keskivertolevy on **1/2 tai ***. Vain aniharva levy on ***** tai 1/2.
Arviosi:

Halutessasi voit käyttää tekstissäsi myös seuraavia HTML -merkkejä:
<b> <i> <a> <em> <br> <strong> <blockquote> <tt> <li> <ol> <ul>

Kommenttien keskiarvo: ***1/2-

kipinahepo kommentoi 18.02.2005:
Pisteet: ***1/2-
Jos bändiä vertaa sparklehorseen tai grandaddyyn, tulee väkisinkin mieleen että moisen vertauksen tekijä ei ole kyseisiä bändejä kuullutkaan, tai sitten on kuunnellut pelkästään secret machinesin the leaves are gonen joka ehkä muistuttaa jonkinverran jotain grandaddyn "slovaria". Muuten on mielestäni aivan harhaanjohtavaa tehdä moinen vertaus. Hyi häpeä..!=)
Muuten on kyllä tosiaan hieman tylsähkö levy. Kappaleet on liian pitkiä verraten siihen mitä niissä on tarjottavana. Päällimmäisenä mieleen jää rytmiryhmä joka tekee läpi levyn tiukkaa ja tarkkaa jälkeä. Muuten levy on yhtä värikäs kuin levyn kansikuva...
Sopii parhaiten kuunneltuna pienessä horros-tilassa jolloin ajan merkitys häviää ja secret machinesin maailma voi (ehkä) avautua...
Artistihaku
Artisti

Secret Machines

Kotisivu: http://www.thesecretmachines.com/

Levyarviot

Now Here Is Nowhere
***--
07.09.2004
Arvostelijana Jari Jokirinne