Something For Kate: The Official Fiction

Murmur

Something For Kate on kymmenen vuotta vanha australialainen bändi, ja The Official Fiction on yhtyeen neljäs levy. Minulle tämä trio on kuitenkin uusi tuttavuus. Liekö yhtyeen levyjä näillä leveysasteilla aikaisemmin julkaistukaan?

Taustastaan huolimatta Something For Kate kuulostaa läpeensä amerikkalaiselta yhtyeeltä. Mieleen tulevat monet 90-luvulla kukoistuskauttaan eläneet MTV -rockbändit, kuten Counting Crows, Live ja Goo Goo Dolls, ja miksei vähän uudemmatkin The Callingin tapaan. Tältä albumilta ei kuitenkaan löydy yhtään Mr. Jonesin, Selling The Draman, Irisin, tai edes Wherever You Will Gon kaltaista kappaletta, josta voisi povata hittiä. Levyn soundit kuulostavat radiosoittoa varten hiotuilta, ja kappaleiden post-grungemaisuus ei varmastikaan ärsytä ketään. Kaukana eivät ole bändit, kuten Train, Matchbox Twenty tai The Wallflowers. Levyllä vierailevat taustoja laulamassa mm. Giant Sand ja Calexico yhteyksistä tuttu Lisa Germano ja Grant Lee Buffalo -mies Grant Lee Phillips. Hekään eivät onnistu tekemään levystä keskinkertaista parempaa.

Vaikka yksittäisistä biiseistä nyansseja löytyykin, niin kokonaisuutena levyllä ei ole tarpeeksi varianssia, jotta sen kuunteleminen olisi muutakin kuin pitkästyttävää. Jousisovituksia on käytetty useassa kappaleessa, mutta ne tuntuvat päälle liimatun kuuloisilta lisukkeilta. Ihan kuin ne olisivat levyllä vain sen takia, että bändillä on ollut varaa raahata studioon jousisektio, jota on sitten ollut pakko käyttää – levy-yhtiö ne viulut varmaan on maksanut. Kappalerakenteet muistuttavat liikaa toisiaan ja biisit kulkevat lähes samassa tempossa. Ilman dynamiikkaa levy tuntuu liian pitkältä ja raskaalta kuunnella – edellistä kappaletta ei muista enää seuraavan alkaessa. Levyllä ei ole yhtään pohjanoteerausta, mutta ei myöskään huippuhetkeä. Biisit kuulostavat radioaalloille tehdyiltä, mutta ilman koukkuja radiosoittoa voi olla turha toivoa. Ehkä tässä on jotakin Katelle, mutta minulle ei oikein mitään.