Julkaistu: 26.07.2004
Arvostelija: Mika Roth
New Aeon
Jaahas, taas olisi tarjolla yksi ruotsalainen revohka, joka vääntää death-thrashiaan vähän perinteisemmällä otteella. Tällä kertaa äijät tosin ovat aivan uusia tuttavuuksia, eikä kyseessä ole mikään ”hei, mehän ei vielä ollakaan soitettu yhdessä” super-bändi kokeilu. Itse asiassa pelkästään jo tuo on melkoinen plussa näinä aikoina.
Vuodesta 1999 kasassa ollut remmi ei ole ennen tätä debyyttiään julkaissut kuin yhden demon, mutta hyvin tuntuu etenkin se thrashimpi puoli kääntyvän. Tästä luontevasta thrashin veistämisestä malliesimerkkinä soi levyn loppupuolella yli kahdeksan ja puolen minuutin mittainen To Each His Own, joka erottuu biisinivaskasta selvästi edukseen. Myös kaikki alan kliseet näppärästi kasaava, ja niistä jollain perverssillä tavalla loistavan biisin kasvattava Backstabber väläyttää bändin potentiaalin määrää. Death metal kohdat kääntyvätkin levyn heikkoimmiksi hetkiksi, sillä niissä yhtye on selvästi keskivertoa heikompi.
Eihän jokaisella uudella levyllä tarvitse välttämättä metallin suurimpia saloja uudelleen keksiä, mutta ei olisi pahitteeksi jos se biisinippu sisältäisi pari tosi kovaa killeriä. Huolimatta edellä mainittujen biisien vahvuuksista nuo todelliset, ehdottomat tapporaidat jäävät Suffer In Silencelta puuttumaan, mutta enemmän tästä silti jää käteen hyvää kuin huonoa. Katsotaan mitä herrat keksivät seuraavalle levylleen, suunta kun tuntuisi olevan hyvin selvillä – ja se suunta on hyvä.
