Helsinkiläisessä Clifton Sextetissä on nimestään huolimatta vain kolme jäsentä; laulusta ja pianosta vastaava Juho Vanhatalo, kitaraa ja rumpuja soittava Vesa-Matti Mäkinen sekä basson ja kitaran takana toimiva Juho-Antti Ahola. Kolmikko keskittyy pelkästään poppailevien äänitteiden tekemiseen, joista tämä viiden biisin ep on toinen lajiaan. Keikoilla tähän trioon on siten turha toivoa törmäävänsä, vaikka moinen voisi olla melkoisen mukavakin kokemus. Heleästi soljuva, hivenen melankolinen tee-se-itse -poppis loistaa kuulaalla pianolla ja Juhon kauniin tukkoisella lauluäänellä. Levyn avausraidat, jazzpianovetoinen dramaattinen maalailu Ajoissa nukkumaan sekä edellistä traagisempi, enemmän särökitarapainotteinen Ikuinen lokakuu kulkevat sähkökielistään huolimatta melko poppiksina. Samaa maailmaa kierrättää myös Lauri Kuulialan runoihin perustuva pianoherkistely Käännyn pois... Egotrippi saattaisi hyvänä päivänään tehdä samanlaisen kauniin slovarin. Vauhdikkaampaan rokitteluun lähtee menevä Kaikki mitä sanoit... biisin arkinen tarina viehättää, Juholla on viehättävä ote tekemisessään myös sanoituspuolella. Päätösraita Poltettujen siltojen laulu kulkee säkeissään unisesti, aamuseitsemältä heräävän kaupungin mukana kasvava kappale kulkee kohti lopun rokittelusooloa. Aivan klassikkomateriaaliksi en vielä leimaisi, mutta vaikuttava kokonaisuus on joka tapauksessa kyseessä. Kaunista ja sulavaa.