4AD

Pixiesin kulta-ajasta on ehtinyt vierähtää jo liki viisitoista vuotta, joten pieni historianluento lienee paikallaan. Bostonilaisnelikko Black Francis (laulu/kitara), Joey Santiago (kitara), Kim Deal (basso/laulu) ja David Lovering (rummut) julkaisi vuosien 1987-1991 välillä viisi pitkäsoittoa, joiden jättämät jäljet ovat vieläkin kuultavissa. Pixies ei listoilla juhlinut, mutta yhtyeen vaikutus erityisesti muusikko-kollegoihin oli valtava. Velkansa Pixiesille ovat tunnustaneet mm. Nirvana, Placebo, Weezer ja itse David Bowie. Jälkimmäinen jopa levytti Pixiesin Cactus -biisin Heathen -levylleen. Pixiesin voimavarana toimineet ristiriidat kääntyivät lopulta sille turmiollisiksi, ja vuoden 1991 Trompe Le Monde -levyn jälkeen se hajosikin. Johtohahmo Black Francis muuntui Frank Blackiksi ja teki muutaman mainion levyn 90-luvulla ja Kim Dealin perustama The Breeders nautti Cannonball -hitin myötä hetken parrasvalojen loisteessa. Pixiesin tasosta molemmat (erityisesti Deal) ovat kuitenkin jääneet selvästi.

80-luvun tukkahevinkatkuisessa maailmassa Pixies oli jotain täydellisesti poikkeavaa. Ainoa bändi jonka kehtaa samalla viivalle laittaa on sittemmin rikollisesti unohdettu Hüsker Dü. (HD:n pulleassa johtohahmo Bob Mouldissa oli jopa ulkonäöllisesti jotain samaa kuin Black Francissa). Pixiesin soundi oli samanaikaisesti yltiömelodinen ja häiriintynyt – kun Black Francis toimitti treenikämpälle klassisen muotovalioita rock-aihioita, muovasi Santiago väkivaltaisella kitaroinnillaan ja Deal kulmikkaalla bassottelullaan ne täysin uuteen kuosiin. Loveringin tehtäväksi jäi lähinnä pitää moottori käynnissä ja sen tehtävän hän hoiti pyyteettömästi.

Parhaat Pixies-kappaleet (mm. Where Is My Mind?, Broken Face, Monkey Gone To Heaven, Debaser, Velouria) ovat vaatimattomasti kaiken alternativeksi kutsuttavan rock-musiikin peruskivi, jonka tukevalla jalustalla satojen bändien on sen jälkeen ollut helppo operoida. Ei Pixieskään erehtymätön yksikkö ollut – levyttihän sekin muutamia keskinkertaisia biisejä – mutta Wave Of Mutilation -kokoelmalle ei niitä ole eksynyt. Tämä levy kuuluu rokin perusopintoihin aivan yhtä kiinteästi kuin vaikkapa The Beatles, Led Zeppelin ja Ramones. Levyhyllysi ei ole täydellinen ilman Pixiesiä.