Julkaistu: 29.06.2004
Arvostelija: Jari Jokirinne

Edel
Suuri yleis� muistaa Chumbawamban vain ja ainoastaan puhkisoitetusta Tubthumbing-juomalaulusta (siis se jossa lauletaan ”it takes a lager drink, it takes a whiskey drink jne..”, mutta b�ndi on tehnyt marginaalissa pitk�n ja ansiokkaan uran. K�rkev� poliittisuus ei ole kadonnut Chumbawamban musiikista mihink��n, vaan ep�kohtiin puututaan yh� ankaralla k�dell�. Un-levy on musiikillisesti melkoisen helposti nielt�v�� tavaraa, mutta tekstipuolella sulattelemista riitt��. Onneksi Chumbawamba kuitenkin luottaa tosikkomaisen julistamisen sijaan satiirin keinoihin, eik� levyn tunnelma painu liikaa luennon puolelle. Musiikinhan pit�isi muistaakseni olla ensisijaisesti nauttimista – ei tenttaamista varten.
Un-levyll� Chumbawamban kriittisen suurennuslasin alle joutuu ennalta arvattavasti mm. McDonalds, Starbucks ja USA:n hallinto Irakin sotaretkineen, mutta my�s hieman yll�tt�en esim. nettihuutokauppa E Bay. Viimeksi mainittu taho liittyy tarinoihin, joiden mukaan jo muutama p�iv� Irakin valtaamisen j�lkeen E Bayhin oli p��tynyt myyntiin amerikkalaissotilaiden paikallisista taidemuseoista ry�v��mi� esineita. Kuulostaa aika uskomattomalta, mutta samalla perin amerikkalaiselta – jopa toisen ahdingossa n�hd��n tilaisuus takoa muutama ylim��r�inen taala.
Yleens� levyille liitetyt videoklipit ovat k�yk�ist� tavaraa, mutta Un-levylle on ymp�tty loistavat bonukset. Tubthumbingin menestystarinaa kertaava One Hit Wonder-dokkari on aivan riemastuttavaa katsottavaa, samoin kuin Mouthful Of Shit-nimell� kulkeva haastis. Tietysti my�s ”kaiken pahan” alkujuuri, Tubthumbing-video, l�ytyy levylt�.




Kommenttien keskiarvo:




Harmillista ettei suomalaiset Chumbawamba-fanit ole viel� l�yt�neet toisiaan kunnolla.