Ässä-levyt

Reilun vuoden viiveellä Desibelinkin puntariin saapuva Vieremäläis-trio Jumalan ruoskan toinen ”pitkäsoitto” vakuuttaa ensikuuntelulla hillittömyydellään. 16 ja puoli minuuttia keskittynyttä kuuntelua vaativat kymmenen raitaa yhdistävät basisti Jyrki Nissisen patemustajärvi hooceepunkin parissa –henkisen lauluannin, trioa vahvistavan Mos Eisley Horns -torvisektion (Sami Ihajoki -trumpetti, Teemu Salmi - pasuuna) partytykittelevän tuuttauksen sekä raskaasti punkrockaavan soiton. Kitaristi Jukka Nissisen ja rumpali Markus Ihajoen täydentämä yhtye kolkutteli nähtävästi ensimmäisellä levyllään perinteisempiä punktaivaita, nyt meno muistuttaa hetkittäin miltei YUP:n alkuaikojen revittelyjä. Hetkittäin taas jotain ihan muuta...

Musiikillista iloittelua antaa vielä hämäävän kuvan tulevasta iloisena alkuroiskauksena, mutta jo kakkosraita Fyysinen mies tuo Jyrkin rupisella laululla synkistelevän konseptin valoon. Ikään kuin itte Ikurin sonni menevän torvisektion kanssa, biisin sanoituksetkin voisivat olla Patea. Tikulla silmään lähtee perinteisempään vauhtipunkitukseen torvimaalailevine väliosineen. Myös sanoma vakuuttaa, sitä tikulla silmään joka vanhoja muistelee. Hullun kiilto silmissä karkaa jo melkein kokonaan käsistä, Olen valmis tappamaan jatkaa vinksahdusta nimen kertoessa myös tunnelmasta. Groovaava Eedenin hedelmät tarjoaa levyn parhaan kertosäevuorottelun, tämähän on miltei funk-nykimistä. yks tabletti kahdesti päivässä... ja paskat, tuokaa mulle koko satsi!, toteaa Jyrki väliosassa.

Lisää löylyä nostaa suoran mielleyhtymän vaikkapa YUP:n Sikamusiikkia -raitaan, Egyptiläiset ratsastaa humalaisella rytmikamelilla samoissa maailmoissa läkähdyttävällä tahdinpidolla. Tilulilu-kitarasoolo paahdon välissä vielä. Mutkaton meininki päättää levyn aloitusraidan tapaisena lyhyenä toteamuksena, tosin rähisten. Kyllähän Vasco vakuuttaa riehakkuudellaan ja torvisektion sulavalla juoksulla rähinäpunkin taustalla, mutta kovin pitkäksi aikaa konseptista en vinksahtanutta viehätystä löydä. Eli vaikka poikain ”kyrpäjatsi” vaikuttaakin lupaavalta, ei Vasco ole ainakaan minulle tuleva klassikko. Mutta kenties jo seuraava tuotos?