Julkaistu: 25.05.2004
Arvostelija: Mika Roth
Beyond
Vihdoinkin lääke unettomuuteen on löydetty! Sostrah Tinnituksen tarjoama lähes tunnin mittainen matka lähinnä heinäsirkan siritystä muistuttavia ääniä loputtomasti varioiviin maisemiin osoittautui minulle kerta toisensa jälkeen lähes mahdottomaksi urakaksi. Vapaa vaeltelu avarissa tyhjyyksissä jotka kuulunevat kaiketi jonnekin wave/ambient maastoon on niin äärettömän rauhallista ja rentoa ettei teoksista itsestään saa millään otetta. Vapaa muuttuu ”liian vapaaksi” ja mieli lähtee vaeltamaan turhan vaivattomasti aivan toisaalle kiinnostavimpiin aiheisiin, kuten vaikka sukkalaatikon järjestelyyn. Kun varsinaiset huippukohdat tai edes jonkinlaiset kulminaatiopisteet loistavat poissaolollaan jää jäljelle vain pitkä, ja mielestäni melko puiseva, matka halki kieltämättä päältä kovin kauniiden mutta sisältä onttojen hallien läpi. Nämä valtaisat salit kaikuvat ainakin minulle lähes täydellistä tyhjyyttään.
Tvmvlvs Seraphimin soolo-projekti vie kaiken niin pitkälle ettei mikään enää tunnu juuri miltään. Mikäli vaimeilla äänillä aikaansaadut tunnelmat ilman sen kummempia kappalerakenteita tai minkäälaisia tunnistettavia perinteisiä osia kiinnostavat on tämä sitä lääkettä mitä olet etsinyt. En osaa sanoa onko tämä nyt jo jotain New Age tavaraa, vai mitä. Itse lykkäisin Sostrah Tinnituksen suosiolla sille puolelle.