Three Chords Music

Helsinkiläisen Rustin tulevan pitkäsoiton ennakkosingle numero 2 herättää ristiriitaisia tuntemuksia. Ensireaktio oli että mitä vittua? Täähän on Duran Durania! Tai ihan ensireaktio oli kyllä että ovatpa nimenneet levynsä tyhmästi, täähän on ennestään vanha hittibiisi. Ja kansien puuttumista tuli myös kiroiltua, Desibeliin tulevilta levytuotoksilta kun yleensä toivotaan kansia. Tai vähintään tietoa, että mistä moisen voi sivuille napata. Onneksi sentään bion tynkää löytyi... Tarinaan ja levyyn tutustuessa tarkoitus kävi selväksi: Nu-grunge –viisikko yrittää tehdä samaa mitä HIM teki Chris Isaakilla eli ratsastaa vanhan hyväksikoetun hitin raskaammalla versiolla maailmanmaineeseen. Olipa menettelystä mitä mieltä tahansa, niin ainakin minua se ärsyttää. Ja lähinnä siksi, että kun sinkulta löytyy kaksi versiota uudelleenlämmiteltyä Duran Durania, ei saa oikein mitään kuvaa bändin omasta biisinkirjoitustaidosta. Ja kun bändin edellisiä levytuotoksiakin on Desibelissä kehuttu, niin ensitutustuminen cover-sinkun kautta kieltämättä syö miestä. Kyllähän Ordinary World toimii hyvin yhtyeen säröjunnauksina, joten sovitustaito on ainakin kohdallaan. Eikä viisikon soitossa ole juuri motkottamista. Kyllä tuon toki tunnistaa Simon LeBonin ja kumppaneiden hitiksi, silti Rustin säröily saanee myös biisin 1992 julkaissutta alkuperäisesittäjää dissaavan jengin innostumaan. Mielipiteeni tästä sinkusta on kuitenkin tiivistäen ilmaistuna: Ei pelkkiä cover-ratsastuksia sinkuille, jos omaakin taitoa kerran löytyy.