Julkaistu: 16.05.2004
Arvostelija: Ilkka Valpasvuo
Three Chords Music
Helsinkiläisen Rustin tulevan pitkäsoiton ennakkosingle numero 2 herättää ristiriitaisia tuntemuksia. Ensireaktio oli että mitä vittua? Täähän on Duran Durania! Tai ihan ensireaktio oli kyllä että ovatpa nimenneet levynsä tyhmästi, täähän on ennestään vanha hittibiisi. Ja kansien puuttumista tuli myös kiroiltua, Desibeliin tulevilta levytuotoksilta kun yleensä toivotaan kansia. Tai vähintään tietoa, että mistä moisen voi sivuille napata. Onneksi sentään bion tynkää löytyi... Tarinaan ja levyyn tutustuessa tarkoitus kävi selväksi: Nu-grunge –viisikko yrittää tehdä samaa mitä HIM teki Chris Isaakilla eli ratsastaa vanhan hyväksikoetun hitin raskaammalla versiolla maailmanmaineeseen. Olipa menettelystä mitä mieltä tahansa, niin ainakin minua se ärsyttää. Ja lähinnä siksi, että kun sinkulta löytyy kaksi versiota uudelleenlämmiteltyä Duran Durania, ei saa oikein mitään kuvaa bändin omasta biisinkirjoitustaidosta. Ja kun bändin edellisiä levytuotoksiakin on Desibelissä kehuttu, niin ensitutustuminen cover-sinkun kautta kieltämättä syö miestä. Kyllähän Ordinary World toimii hyvin yhtyeen säröjunnauksina, joten sovitustaito on ainakin kohdallaan. Eikä viisikon soitossa ole juuri motkottamista. Kyllä tuon toki tunnistaa Simon LeBonin ja kumppaneiden hitiksi, silti Rustin säröily saanee myös biisin 1992 julkaissutta alkuperäisesittäjää dissaavan jengin innostumaan. Mielipiteeni tästä sinkusta on kuitenkin tiivistäen ilmaistuna: Ei pelkkiä cover-ratsastuksia sinkuille, jos omaakin taitoa kerran löytyy.
Helsinkiläinen metallipitoista, kitaravetoista altenative-rockia pienin grunge- ja metalli-vaikuttein soittava yhtye. Rust perustettiin vuonna 2001 ja kesällä 2003 yhtye julkaisi "Black"-EP:n, jolta löytyivät jo ensimmäiset pikkuhitit.
Keväällä 2004 bändi herätti huomiota versioimalla Duran Duranin vanhan Ordinary World -hitin. Loppukesästä 2004 ilmestynyt debyyttipitkäsoitto Softly kasvatti entisestään bändin kuulijakuntaa, kiitos menestyneiden singlelohkaisujen. Samalla albumi keräsi yhteen pikkujulkaisujen helmiä, korostaen Rustin melodisempaa puolta.
Kaksi vuotta myöhemmin julkaistu kakkosalbumi Songs of Suffocation muokkasi vuorostaan bändin soundia huomattavasti synkempään ja raskaampaan suuntaan. Melodisuus on edelleen etusijalla yhtyeen soundissa, mutta grunge-vaikutteet ovat nousseet nyt aiempaa suurempaan asemaan.
Linkki: www.rust-band.com
(Päivitetty 13.12.2010)
Kommenttien keskiarvo:
Mutta jos on tehtävä coveri voisi sen tosiaan napata jostain luovammastakin suunnasta kuin itseltään Duran Duranilta. Tiedä sitten liittyykö Ordinary World -biisiin jotain henkilökohtaista mikä on nostanut juuri sen Rustin lainavalinta-listan ykköseksi, mutta ainakin minulle kuten takuulla monelle muullekin biisi tuo vain negatiivisia muistukuvia 90-luvun alun discojen viimeisestä hitaasta. Sinkulla tarjottavat kaksi versiota eivät juuri toisistaan eroa muuten kuin pituudessa, joten mukaan olisi voinut tosiaan pistää vielä jotain ekstraakin etenkin kun Rustin omasta sävellyskynästä on irronnut monia tätä parempia viisuja.