Kameleontti jatkaa tuhdin suomenkielisen metallinsa kiivasta työstöä, ja kyllähän se rauta tuntuu kummasti kuumenevan, kun bändin pajavasara takoo yhtyeen nimeä suomalaisen metallikansan kollektiiviseen otsalohkoon. Keväällä julkaistu Vähitellen vaikenee ep saa näin yllättävänkin nopeaa jatkoa, kun viisi uutta raitaa ammutaan jykevin soundein ilmoille.

Pohjois-Amerikan modernin metallin suuret nimet käyvät jo keväästä tutulla tavalla mainiosti vertailukohdiksi, mutta tamperelaisten tiheässä riffittelyssä, sekä raskaassa mätkeessä riittää myös entistä enemmän melodista tarttumapintaa. Tämän oman tyylin eräänlaisen syventämisen, sekä soundien tarkkaan harkitun tasapainon ansiosta kappaleet koukuttavatkin lähes huomaamatta. Laulukielenä palvelee siis suomi, jota vokalisti saattaa ilmoille möreästi huutaen, mutta yllättäen kieli ei nouse minkäänlaiseksi kompastuskiveksi, vaan kotimaiset lyriikat sulautuvat luonnolliseksi osaksi modernia metallinmätkettä.

Sarkaimet on julkaisuna tasainen saavutus, jolta jää tosin puuttumaan se selkein ykkösbiisi, jolla viides tähti kammettaisiin koriin. Joka tapauksessa kyseessä on erittäin lupaava orkesteri, jonka liikkeitä kannattaa seurata, mikäli moderni amerikkalais-henkinen metalli sattuu maistumaan.