Polydor

Mustavalkoisiin asusteisiin luottava, puvuissa kunnon punk-asenteella riekkuva The Hives on keikkaillut ahkeraan. Keikkaa on pukannut kiitettävästi, sillä bändin kokoelmalevy Your New Favourite Band nosti ruotsalaishuligaanit kertaheitolla maailman tietoisuuteen. Nyt neljän vuoden jälkeen on vihdoin levyllinen uutta materiaalia ulkona.

Fagerstanin teollisuuskaupungista kotoisin olevan pumpun ensimmäinen kokopitkä platta Barely Legal oli sinänsä pirteä rypistys, mutta sen seuraaja, Veni Vidi Vicious sisälsi jo roppakaupalla loistavia kappaleita. Levyllä vokalistin Howlin’ Pelle Almqvist rähisi poikamaisesti, biisit olivat iskeviä, lyhyitä ja erittäin soveltuvia miesryhmän illanistujaisiin menoa lisäämään (jos ei toimi, vaihda kavereita). Odotukset uuden levyn suhteet olivat kovat ja näinpä itse ainakin ennustin jo etukäteen pettyväni tulokkaaseen. Ja näinhän siinä kävi, että Veni Vidi Viciousin jälkeen Tyrannosaurus Hives kuulostaakin hivenen pettymykseltä.

Vaikka levyn alkupuolella esitellään aivan nerokas Walk Idiot Walk ja tarttuvan kertosäkeen sisältävä A Little More For Little You, niin loppuosa ei enää rullaa täysillä. Levyä kuunnellessa tuntuu siltä, että Howlin’ Pelle Almqwistin puvun paita on tärkätty niin hyvin, ettei herra pääse aivan täysillä räyhäämään tai sitten tuottaja on vaan pitänyt Pellen valjaissa kiinni. Hyvän alun jälkeen viimeistään Diabolic Scheme pysäyttää meiningin, eikä sen jälkeen enää päästä kunnolla vauhtiin. Jos hankkii levyn pari ylimääräistä kipaletta sisältävän brittiversion, vahvistuu tämä mielikuva entisestään.

Toinen syy lievään pettymykseen on niin hurjan yleinen: levy tarvitsisi lisää parempia biisejä. Veni Vidi Viciousin pullisteli mainioita hoilauksia kuten Hate To Say I Told You So, Main Offender ja Die, Allright! ja niinpä sitä jaksoi kuunnella yhä uudelleen ja uudelleen. Mutta vaikka uutukainen ei ole täydellinen timantti ja alkuun iskee fanipojalla pieni pettymys, ei kyseessä ole kuitenkaan huono albumi, ei edes keskinkertainen.

Tyrannosaurus Hives on loppujen lopuksi aika tinkimätön paketti. Se on bändin tyylille uskollista rämisevää sahausta ja biisit ovat edelleen lyhyitä autotallilta tuoksuvia rypistyksiä. Levyä kuunnellessa tuleekin hyvä fiilis ja Pellen levotonta pauhaamista mikin takana kuuntelee edelleen mielellään. Tyrannosaurus Hives pieksee laadullaan jo sinänsä hauskoja ralleja sisältävän debyyttialbumi Barely Legalin. The Hivesin uutukainen on ehdottomasti hyvä levy, mutta bändin parhaaksi sitä ei voi väittää.